Syksyn pimeyteen mahtava ilotulitusshow

Videon lähetti Ilkka Eskola

Näköalapaikka

Kuvakaappaus +google'sta

Toivottavasti hän selviää näköalapaikalta muiden ihmisten pariin

Kuvakaappauksen lähetti Ilkka Eskola

Onko meillä poliitiikan piilorasisteja

Kuvakaappaus Twitteristä



Kuvakaappauksen lähetti Ilkka Eskola

Nato hylkäsi Itämeren transponder-tunnistimet

Rauhaa Ei Natoon Ei ydinaseita:
Valitettavasti Nato hylkäsi ehdotuksen käyttää Itämeren alueella sotilakoneissa transponder-tunnistimia. Ne olisivat vähentäneet sotilaskoneista aiheutuneita vaarallisia kohtaamisia, mikä oli aloitteen tekijän presidentti Niinistön tarkoitus.
Eilen "Suomen sotilas" taustoitti uutista facebook-sivullaan kuinka: "monet NATO maat, Yhdysvallat ja Norja mukaanluettuna, ole kiinnostuneet kytkemään transpondereita päälle operatiivisilla, erityisesti tiedusteluun liittyvillä lennoillaan."

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2016092022347599_ul.shtml?fb_action_ids=1472235762803390>&fb_action_types=og.comments

Jutun lähetti Ilkka Eskola

3D monistuskone

Tällainen monistuskone olisi tosi kätevä

https://t.co/FXEhCZW3c2

tiedoston lähetti Ilkka Eskola

Muistio: Ministeriö kielsi Finaviaa nostamasta kanteita

Alla olevat lainaukset www.kaleva.fi 29.08.2016 ( http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/muistio-ministerio-kielsi-finaviaa-nostamasta-kanteita/736888/)

Liikenne- ja viestintäministeriö kielsi Finavian hallitusta nostamasta vahingonkorvauskanteita entistä toimitusjohtajaa tai aiemman hallituksen jäseniä vastaan. Tiedot käyvät ilmi STT:n saamasta Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastusmuistiosta, jossa on käsitelty vastuukysymyksiä Finavian johdannaisjärjestelyiden selvittämisessä.

Ministeriö ei ollut aktiivinen ainoastaan entistä johtoa koskevassa asiassa, vaan vaikutti myös tilintarkastusyhtiötä ja vastuullista tilintarkastajaa koskeviin päätöksiin. Muistion mukaan ministeriö päätti oma-aloitteisesti selvittää tilintarkastusyhtiö Deloitten halukkuuden sopia riita-asiansa Finavian kanssa. 

Lain perusteella valtiolla ei ole pelkän osakasaseman vuoksi oikeutta edustaa yhtiötä. Muistion mukaan ministeriön toiminta on saattanut jopa rikkoa lakia.

Ministeriö ei ollut aktiivinen ainoastaan entistä johtoa koskevassa asiassa, vaanain perusteella valtiolla ei ole pelkän osakasaseman vuoksi oikeutta edustaa yhtiötä. Muistion mukaan ministeriön toiminta on saattanut jopa rikkoa lakia.

 Tarkastuksessa muodostetun näkemyksen mukaan on siten kyseenalaista, onko ministeriöllä tai sen edustajilla ollut yhtiölainsäädännön tai muun lainsäädännön perusteella oikeutta edellä mainittujen toimien tekemiseen, muistiossa todetaan.

Ministeriön edustaja ohjasi joulukuun alussa yhtiötä myös tilaamaan uuden lausunnon kanteiden nostamisesta sen osoittamalta asianajotoimistolta.

Jutun lähetti Ilkka Eskola

Vastuullista sananvapautta

Vastuullisen sanavapauden päivää pitäisi viettää joka päivä 

Kuvan lähetti Ilkka Eskola

Roundup ja glyfosaatit

Suomen yleisimmin käytetyn rikkakasvien torjuntaan käytetyn glyfosaatin hyväksyminen on saanut jatkoaikaa EU-alueella, vaikka Maailman Terveysjärjestön alainen syöpäjärjestö on luokitellut glyfosaatin todennäköisesti syöpää aiheuttavaksi.

Glyfosaatin jäämiä on havaittu vedessä, maaperässä, elintarvikkeissa ja juomissa sekä ihmiskehossa, on myös epäilyksiä siitä, että glyfosaatti vaikuttaisi syöpää aiheuttavien aineosien lisäksi ihmisen hormonitoimintaan. Hormonaalisille haitta-aineille on ominaista se, että ne vaikuttavat erityisesti kehitysvaiheessa olevaan elimistöön. Sikiöt ja murrosikäiset nuoret ovat suurimmassa altistumisvaarassa haitta-aineiden vaikutuksille. Haitta-aineet voivat vaikuttaa erittäin pieninäkin annoksina, minkä vuoksi niiden riskitekijöitä on ollut vaikeampi löytää suurten altistusmäärien kokeissa. Ominaislaatuista hormonaalisille haitta-aineille on myös se, että niiden vaikutukset voivat ulottua useiden sukupolvien yli ja ne voivat olla dramaattisimpia altistuneiden lastenlasten kohdalla. Ennen 1970-lukua DES-yhdisteelle altistuneiden henkilöiden jälkeläisissä löydetään yhä kemikaalin aiheuttamia haittoja.

Lisäksi Roundupina tunnetun glyfosaatin epäillään olevan mehiläisten joukkokuolemien aiheuttaja. Euroopan parlamentti on esittänyt monia rajoituksia glyfosaatin käyttöön: sitä ei saisi käyttää muun muassa pihoilla, kotipuutarhoissa eikä leikkikentillä.

Ruotsi ja Hollanti ovat vastustaneet glyfosaatin käytön jatkamista.

Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus luokitteli glyfosaatin maaliskuussa 2015 ”todennäköisesti ihmiselle syöpävaaralliseksi”, mutta Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) totesi, että glyfosaatti ei todennäköisesti ole ihmiselle syöpävaarallinen.

Komissio päätti 29.6. antaa glyfosaatille jatkoaikaa 31.12.2017 asti. Nykyinen glyfosaatin hyväksyminen olisi päättynyt 30.6.2016. Päätös aineen käytöstä kasvinsuojelutehoaineena pitää kuitenkin tehdä ennen 31.12.2017. Todennäköisesti asia tulee EU:ssa käsittelyyn seuraavan kerran ensi keväänä.

”Poliittinen peli on valitettavasti ajanut tässä tapauksessa riskinarvioinnin yli ja saanut suhteettomat mittasuhteet, jotka ovat vaikuttaneet jäsenvaltioiden äänestyskäyttäytymiseen”, sanoo ryhmäpäällikkö Kaija Kallio-Mannila Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta (Tukes). Tukesin tekemät päätökset perustuvat nimenomaan tehoaineiden riskien arviointiin sekä sen perusteella valmisteille annettaviin riskinhallintatoimenpiteisiin.

 Jutun lähetti Ilkka Eskola

Venäjän joukot 1500 km:n etäisyydellä Somen rajoista

Pekka Visuri Suomen Geopoliittinen Seura ry:n julkaisussa 05.07.2016:
"...Suomen puolustusvoimien sodanajan joukkojen kokonaisvahvuus on noin 230 000 sotilasta. Se on sattumalta aivan sama kuin Venäjän maavoimien vahvuus, joka on 230 000 sotilasta. Venäjän asevoimien kokonaisvahvuus on 770 000 sotilasta, joten varsinaisten maavoimien osuus on todella pieni ottaen huomioon laajat vastuualueet alkaen Murmanskista sekä ulottuen Kaukasiaan ja Vladivostokiin Tyynen meren rannikolle. Venäjän reservit ovat nykyisin erittäin pienet ja niiden saaminen taisteluvalmiiksi kestää kauan...." ( juttu kokonaisuudessaan: http://sgseura.fi/index.php/15-ajankohtaista/29-pekka-visuri-venajan-joukot-suomen-lahialueilla)

Kadettikunta ry:n (Kadettikunta on kadettiupseerien ja kadettien maanpuolustusaatteellinen veljesjärjestö) Turvallisuuspolitiikan Tietopankki julkaisusta: http://www.turpopankki.fi/fi/index.php/venajan-asevoimat/asevoimat-suomen-lahialueella

Jutun lähetti Ilkka Eskola

Onko Turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa 2016 liikaa sapelinkalisteua?

Juuri hyväksytyn Turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon 2016 pohja-ajatukset poikkeavat melkoisesti Saksan ulkoministerin näkemyksistä. Deutsche Wellen mukaan Saksan ulkoministeri Frank-Walter Steinmeier arvostelee Naton kiivasta harjoitustoimintaa Euroopassa ja kutsuu sitä tarpeettomaksi "sapelinkalisteluksi".

Linkki Deutsche Wellen artikkeliin: http://www.dw.com/en/steinmeier-criticizes-nato-saber-rattling/a-19339585

Jutun lähetti Ilkka Eskola

Kuuntele lintujen (208) äänet

Allaolevalla linkkisivustolla 208 linnun lauluäänet:

www.xn--lintujen-net-ocba.net/aakkosellinen/

linkin lähetti Ilkka Eskola

Bojan Bilas: Mikaelin kirkko, Turku

St Michaels church, Turku, Finland and a public skatering in the foreground.
St Michaels by bojan.bilas on YouPic

Kuvan lähetti Ilkka Eskola

HS: Yhdysvaltain ydinasejoukot käyttävät yhä ikivanhoja lerppulevykkeitä

YHDYSVALTAIN ydinasejoukot käyttävät tiedontallennusvälineinä yhä ikivanhoja lerppulevykkeitä, kertoo maan hallituksen alainen valvontavirasto raportissaan. Valvontavirasto Government Accountability Officen (GAO) mukaan monilla Yhdysvaltain hallinnonaloilla on käytössä tietojärjestelmiä, jotka ovat kiireisen päivityksen tarpeessa.

PUOLUSTUSMINISTERIÖN johtojärjestelmä, joka ”koordinoi Yhdysvaltain ydinasejoukkojen, kuten mannertenvälisten ballististen ohjusten ja ydinasepommikoneiden operatiivisia toimintoja”, pyörii raportin mukaan vuonna 1976 kehitetyillä IBM:n ykkössarjan tietokoneilla ja kahdeksantuumaisilla levykkeillä eli lerpuilla.

Lerput ovat magneettisia muistilevyjä, joiden suosio hiipui jo 1980-luvulla. Niiden korvaajina yleistyivät ensin pienemmät levykkeet eli korput ja sittemmin cd-, dvd- ja blu-ray-levyt, jotka puolestaan ovat laajasti syrjäytyneet nykyaikaisten muistikorttien tieltä.

”TÄMÄ järjestelmä on yhä käytössä, koska lyhyesti sanottuna se toimii”, puolustusministeriön edustaja Valerie Henderson sanoo uutistoimisto AFP:lle. ”Vanhenemishuolien takia levykeasemat on tosin määrä korvata [sd-muistikorttiasemilla] vuoden 2017 loppuun mennessä.

Tommi Hannula / HELSINGIN SANOMAT / ULKOMAAT 26.5.2016 11:21
Jutun lähetti Ilkka Eskola

Tulevia jääkiekon MM-pelaajia?

linkki: https://www.facebook.com/sportmossa1/videos/981349091940780/

Videon lähetti Ilkka Eskola

Vero- yms venepakolaiset

Kuvan lähetti Ilkka Eskola

Rajavartija, auto ja pantasusi

Kuvakaappaus Twitteristä
Tässä linkki Twitterissä olevaan juttuun: http://www.ksml.fi/teemat/sunnuntaisuomalainen/Rikosep%C3%A4ily-Rajavartija-ampui-pantasuden-autosta/758378?pwbi=6a752f1373a21d3e2b71b69f4f383dd0

Jutun lähetti Ilkka Eskola

Nähdyt teatteriesitykset ja taidenäyttelyt 2015

TEATTERI

Kiviä taskussa rooleissa Mika Nojua ja Martti Suosalo

En ihmettele yhtään, että jo vuonna 2002 Helsingin Kaupunginteatterin Studio Pasilassa ensi-iltansa saanut näytelmä yhä jatkaa täysille katsomoille ympäri Suomea. Nojua ja Suosalo pystyivät vetämään kaksistaan viisitoista eri roolihahmoa jatkuvana tapahtumasarjana, vaatteiden vaihdotkin ikään kuin korostivat näytelmän jatkuvuutta. Mestarillinen näyttelijäsuoritus molemmilta, esityksen aikana ei tapahtunut minkäänlaista herpaantumista. Esitys oli samalla hersyvän hauska pitäen samalla kuitenkin sisällään tragiikaakin.

Seili, musikaali hullusta rakkaudesta

Turun Kaupunginteatteri, kirjoittaja Satu Rasila, ohjaus Mikko Kouki, kapellimestari Jussi Vahvaselkä, näyttelijöinä mm. Helmi-Leena Nummela, Mika Lähde, Kirsi Tarvainen, Minna Hämäläinen ja Anna-Maija Jalkanen.

Seiliin jouduttiin eikä sieltä ollut poispääsyä. Hoito oli psykiatriallisissa sairaaloissa väkivaltaista, vaikka silloinkin ilmeisesti yritettiin toimia senhetkisen tietotason mukaan (Seili toimi naisten mielisairaalana vuoteen 1962).

”Halki synkän veen, vene hiljalleen, lipuu saareen syrjäiseen.. Seiliin soudetaan” sanat Mariska, sävel: Jenni Vartiainen, Jukka Immonen.

Voi sanoa, että tämä balladi oli kunnianhimoinen toteutus pienellä Logomon näyttämöllä, mutta musikaali oli ainutlaatuisen onnistunut kokonaisuus, surumielinen ja koskettava ilman pateettisuutta.

Passio – Rakkaus G.H.: mukaan

Kolmas Tila – Tredje Rummet ry (Turkulainen monikielinen ja -kulttuurinen ammattiteatteri ja taideyhdistys), näytelmän esityspaikka Manillan vanha viinatehdas, brasilialaiskirjailija Clarice Lispectorin teoksen suomentanut Tarja Härkönen, dramatisointi Seppo Parkkinen, ohjaus Juha Malmivaara, näyttelijät: Heidi Kiviharju, Kristiina Vahvaselkä, Sofia Törnqvist ja Maria Nurmela.

Mystinen kertomus sopi vanhan viinatehtaan karuun ympäristöön. Neljän naisen hieno monologi höystettynä musiikilla (Kari Mäkiranta). Kolmas tila onnistui taas!

Nukketeatteri Romeo & Julia: Suuruudenhullua shakespearea nukeilla, osa 2!

Tehdas-teatterissa esitys toteutettiin yhteistyössä Aura of Puppetsin kanssa. Teksti William Shakespeare, suom. Paavo Cajander, sovitus ja ohjaus Merja Pöyhönen, nuket Heini Maaranen.

Näytelmässä tapahtumapaikkana oli kaatopaikan slummi rottineen. Nuket olivat isokokoisia ja epäesteettisiä, kasvoiltaan rujoja, likaisia ja hampaat kellastuneet. Jalat olivat surkastuneet, joten liikkuminen oli raahautumista muovisäkkien ja roskakasojen keskellä. Romeo ja Julia elivät esiteineinä yhteisössä, jossa vallitsi viha ja väkivalta, jossa aikuiset juopottelivat ja irstailivat. Tällaisten olioiden suuhun sopi ihmeteltävän hienosti Cajanderin vanhahtava suomennosteksti. ”Nuket ovat kuin muukalaisia, erirotuisia kuin ihmiset, joten vanha kieli sopii niille hyvin” sanoi ohjaaja Pöyhönen.

Sirpa Järvenpää Juliana ja Toni Kandolin Romeona pystyivät luomaan nukeista niin elävän tuntuisia, että välillä unohti nuken puheen ja liikkeiden takana olevan ihminen. Alma Rajala Julian sikaria imevänä imettäjänä, Nanna Mäkinen Romeon Balthasar-koirana sekä Lotta Virtanen Julian lääkehuuruissa hortoilevana äitinä jäivät unohtumattomasti mieleen.

Kivinen tie: Mikko Kivisen yhden miehen esitys

Mikko Kivinen kiersi ympäri Suomea komediallisessa 35-taiteilijajuhlavuosiesityksessään Kivinen tie. Täytyy ihailla näyttelijän ja linnun (Lapinlahden) sujuvaa parituntista muistelua elämän eri tapahtumista, jota ryydittivät Pertti Jarlan mainio taustakuvitus. Logomon loppuunmyydyssä salissa oli nauru herkässä, kun Mikko Kivinen sai ikävätkin muistot monologissaan muuttumaan kuin ne olisivat olleet vain hauskoja sattumia.

Kaikki oikein: Elämänmakuinen tarina lottovoittajista

Turun Kaupunginteatteri, käsikirjoitus Anna-Leena Härkönen, ohjaus Heikki Paavilainen, rooleissa Minna Hämäläinen ja Stefan Karlsson, Eila Halonen, Kimmo Rasila ja Alisa Salonen.

Kaikki oikein näytelmä kertoo pariskunnasta, joka voitti jättipotin lotossa. Kuinka käy parisuhteen, miten muiden ihmissuhteiden käy?

En ollut lukenut kirjaa. Näytelmää katsoessa häiritsi se, kun ei selvinnyt oliko näytelmän tarkoitus olla komedia, tragedia vai farssi. Kaikkia näitä löytyi.

TAIDENÄYTTELYT

Radoslaw Gryta: Sekalaisia ajatuksia

Nykyään Suomessa asuvan Puolan juutalaisen Grytan veistokset koostuvat pienistä aina monumenttaalisiin teoksiin, jälkimmäiset oli suunniteltu ja tehty Ars Nova museon tiloihin. Teokset olivat muistikuvia ajalta, mitä Gryta lapsuudessaan koki NatsiSaksan vallattua Puolan. Ne olivat ahdistavia, mutta teoksista huokuvaan pelkoon se kuuluikin. Näyttely osoitti, että Gryta kuuluu tällä hetkellä Suomen eturivin kuvanveistäjiin.

Ellen Thesleff (1869 -1954)

Turun Taidemuseo toi tällä yli sata teosta, maalauksia ja puupiirroksia, käsittävällä näyttelyllä laajan katsauksen taiteilijan luomisajalta Suomen kultakauden realismista myöhemmän ajan lähes moderniin värienkäyttöön. Thesleffin teoksissa voi aistia liikettä ja elämänvaloa. Thesleff sai uuden ulottuvuuden esittelyelokuvassa, josa haastatteluin tuotiin hänet kaikkien ulottuville.

Ellen Thesleff ja Helena Schjerfbeck ovat maalausten mestareita, puupiirrosten osalta hän ja Akseli Gallen-Kallela ovat mestareita. Tämä kuvaa Ellen Thesleffin merkitystä Suomen taiteessa.

Näyttely oli vaikuttava, siihen tutusti hartaudella.

7. Turku Biennaali 2015: Odottamaton vieras

Ars Nova kutsui biennaaliin yhdeksän taiteilijaa ja kukin sai kutsua oman vieraansa näyttelyyn, eli esillä oli 18 taiteilijaa: tästä nimi ”Odottamaton vieras”. Taiteilijat ja taiteilijaryhmät edustivat Suomea, Ruotsia, Saksaa, Viroa, Alankomaita ja Iso-Britanniaa. Turku biennaalin palkinnon saivat Krister Gråhn ja Jarmo Vesala yhteisellä teoksella ”Työn alla”, rakennustyömaa oli todellinen näyttelyssä! Kalle Mustosen kahdeksanmetrinen tonttukuningas (Tonttukuninkaan kuolema) tervehti katsojia heti heidän astuttuaan näyttelytilaan, mahtavaa. Ottmar Hörlinin sormistaan roikkuvat miehet tervehtivät Rantakadulla museon ulkopuolella (ne jouduttiin kuitenkin poistamaan ilkivallan, tai oikeammin mahdollisen keräilyvimman johdosta), vahinko, sillä se oli upea rivistö.

Mielestäni viihdyttävä näyttely, nykytaiteen monipuolinen läpileikkaus.

Heikki Marila: Kukkia ja perkeleitä

Hieman ennakkoluuloisena astuin Väinö Aaltosen museoon Heikki Marilan näyttelyyn. Seinille oli ripustettu suurikokoisia tauluja (ja yksi valtava, joka mahtui vain veistossaliin). Tauluissa oli paksut maalikerrokset, voimakkaat vedot ja melkoinen värikylläisyys.

Näyttely oli mielenkiintoinen, vaikka en osakkaan sijoittaa sitä tavallisten normien sisään. Muutama Marilan tunnettu kukkataulu löytyi, samoin asemakaavatöitä. Kuvia olin nähnyt myös Luther-sarjasta. Maalaukset olivat parempia kuin valokuvat niistä. Marilaa olivat kiehtoneet uskonnolliset aiheet sekä vanhojen mestarien ”uudet vaatteet”.

Kokemus oli kaksijakoinen: Marilassa on mestarin siveltimen vedot, mutta odotan malttamattomana jatkoa.

Jacques Henry Lartigue: Riviera

Turun Taidemuseossa esiteltiin mustavalkokuvien grand old man Jacques Henry Lartiguen (1894 - 1986) mykistyttäviä valokuvia. Esillä oli lähes 200 valokuvaa 1920 luvulta 1950 luvulle ”vieden katsojan Rivieran kulta-aikaan, jota leimasivat yläluokkainen ihana joutilaisuus, seurapiirien säihke, urheilullinen rantaelämä ja aamuun asti jatkuvat juhlat”.

Lartigue aloitti Riviera-valokuvauksen ollessaan 11-vuotias. Itseoppinut valokuvaaja kuvasi yli 50 vuoden ajan Rivieraa, sen loistokkuutta vauraiden lomanviettäjien ja turistien kansoittamalla aurinkoisella rannikolla. Hän taltioi valokuvansa 130 valokuvakirjaan joissa oli 150.000 valokuvaa. Lartigue lahjoitti valokuvat sekä lisäksi 50.000 sivua päiväkirjamuistiinpanoja Ranskan valtiolle.

Katja Tukiainen: P is for paradise

Auran Gallerian tilat täyttyivät Katja Tukiaisen pinkinpunaisista maalauksista. Tukiainen on alle viisikymppinen taiteen ja myös kuvataiteen maisteri.

Turun näyttelyn näyttävimmät teokset tunnisti taidehistorian merkkiteoksiksi kuitenkin tehtynä Tukiaisen omiksi pinkinpunaisiksi maalauksiksi. Tästä esimerkkinä Theodore Gericaultin Meduusan lautta jossa kaikki lautalla olijat olivat naisia, tosin samoissa asennoissa kuin Gericaultin maalauksessa. Eugene Delacroixin Vapaus johtaa kansaa oli sekin saanut pinkin kasteen. Michelangelon Aatamin luomista seurasivat suurisilmäiset pikkutytöt ja erilaiset eläimet esim. puput. Alakerrassa oli Tukiaiselle ”tyypillisempiä” japanilaistyylisiä maalauksia koulupukuisista tytöistä.

Taidehistorian merkkiteosten pinkkiversiot jäivät mietityttämään, Tukiainen on kuitenkin osaava.

Nils Dardel ja moderni aika

Nils Dardel (1888 – 1943) on Ruotsin arvostetuimpia taiteilijoita. Näyttelyn taideteokset oli saatu pääasiassa Tukholman Moderna Museetin kokoelmista, mutta myös yksityiskokoelmista oli teoksia mukana.

Ruotsissa suoritettujen opintojen jälkeen Dardel lähti 1910 Pariisiin ja tutustui taiteen uusiin suuntiin. Dardelin vahvuus oli kuitenkin se, että hän pystyi tässä ympäristössä luomaan oman mystisen naivismia ja surrealismia sivuavan tyylin.

Turun Taidemuseo teki kulttuuriteon ottaessaan Nils Dardellin ohjelmaansa.

Kirjoituksen lähetti Ilkka Eskola

Aprillinpäivä

Kuvan lähetti Ilkka Eskola

Joskus saa rehellisiä vastauksia

Kuvan lähetti Ilkka Eskola

On kyse ihmisarvosta

Turun Sanomat Mielipide 2.3.2016
Florence Schmitt, filosofian tohtori, vaativan erityistason psykoterapeutti, Turku

Turun kaupungin vanhuspsykiatrian osaston G1:n skandaali tuo esille sen, mitä on yritetty pimittää jo vuosia. Kyseessä on nimittäin psykiatrisen hoidon laadun alasajo ja resurssien vähentäminen ve­toamalla kaupungin säästöihin. Tätä ilmiötä kutsutaan juhlavasti nimellä 'toiminnan tehostaminen'.
Mikä on sairaan vanhuksen ihmisarvo yhteiskunnassa, jossa arvostetaan ainoastaan tehokkuutta, tuottavuutta, ja nuoruuden terveyttä? Mikä on vammaisen, kielitaidottoman  pakolaisen, kehitys­vammaisen tai syrjäytymisvaarassa oleva nuoren arvo yhteiskunnassa, jossa vain 120 prosentin työ­panokselle annetaan arvoa.

Koko mielipidekirjoitus: http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/851730/On+kyse+ihmisarvosta
Kirjoituksen lähetti Ilkka Eskola

Suomalaiset "pakolaiset"

Kuvan lähetti Ilkka Eskola

Lähes 15% pohjoismaiden väestöstä on syntynyt ulkomailla

Tässä vähän faktatietoa maahanmuuttajista.


Almost 15% of the Nordic population is born elsewhere than in their country of living. The highest share of foreign born population can be found in Southern- and Mid-Sweden in larger city regions of Stockholm, Gothenburg and Malmö, and in larger city regions of Oslo and Bergen in Norway. Also on national level Sweden and Norway have a larger share of foreign born population than the other Nordic Countries. In Finland the share of foreign born population is very low in some regions. In Faroe Islands and Greenland the share of foreign born population is relatively high, but dominated by persons born in Denmark.
Nordregion kuvan lähetti Ilkka Eskola

Sähköverkkoyhtiö Carunan hinnankorotukset

Ulkolaista pääomaahan oli Suomeen kaivattu !!!
Ja vapaata kilpailua !!!

Joulukuussa 2013 silloiset kokoomusministerit, pääministeri Katainen ja elinkeinoministeri Vapaavuori pitivät kannattivat sähköverkon myyntiä.
Katainen: Kauppa ei ole riski Suomen huoltovarmuudelle. Sähkönsiirron hinta ei nouse, koska sähkönsiirtoa ja sen hinnoittelua säädellään tarkasti.
Vapaavuori: Verkkoyhtiöille on määrätty tuoton yläraja, joten mitään hintapiikkiä ei pystytä edes rakentamaan.

Fortum myi sähkönsiirtoliiketoimintansa keväällä 2014 kauppahinnalla, joka ilmoitettiin 2,55 miljardiksi euroksi. Fortumin sähköverkko siirtyi kansainvälisten sijoitusyhtiöiden, First State Investmentsin ja Borealis Infrastructuresin omistukseen ja noin 20 prosentin osuudella suomalaisten eläkevakuutusyhtiöiden Kevan ja LähiTapiolan Eläkeyhtiön omistukseen.
Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula sanoi myyntiä kansainvälisille sijoitusyhtiöille suomalaisten etuna. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren kantana oli, ettei valtion olisi kannattanut verkkoon panostaa, sillä se ei tuottaisi uusia työpaikkoja eikä verotuloja. (Verotuloista Vapaavuori oli oikeassa: vuonna 2014 Caruna Oy teki 50,5 miljoonan liikevoitot sähkönsiirrosta Suomessa, mutta maksoi yhteisöveroja liikevoitosta vain 1,6 prosenttia.)

Hallituksessa vain yksi ministeri vastusti kauppaa, vasemmistoliiton Arhinmäki. Oppositiossa silloin olleet keskusta ja perusuomaliset puheenjohtajiensa johdolla arvostelivat sähköverkon myyntiä. Keskustan puheenjohtajan "Sipilän mukaan monopolitoimialat, vaikka ne olisivat säänneltyjäkin, sopivat hyvin huonosti "markkinavoimien temmellyskentäksi". Huoltovarmuuden ja turvallisuuden kannalta elintärkeät sähköverkot olisi pitänyt pitää suomalaisissa käsissä."(lainaus IL) Perussuomalaisten "Timo Soini puolestaan arveli Ylellä, että suomalaiset sähkönkuluttajat joutuvat kaupan maksumiehiksi. Ennustus näyttää nyt käyneen toteen, sillä suurin sähkönjakelija Caruna nostaa siirtohintojaan keskimäärin 27 prosentilla."(lainaus IL)

Klikkaamalla kuvaa pääset lähdeaineistona käytetylle Ylen uutissivulle "Yhtiö teki 50 miljoonan euron voitot sähkönsiirrosta Suomessa - verot lähes olemattomat".
Jutun lähetti Ilkka Eskola

Naisiin kohdistuva väkivalta

Martta October THL-blogissa - Kotoperäinen väkivalta on kivulias tunnistaa:
http://demokraatti.fi/october-thl-blogissa-kotoperainen-vakivalta-on-kivulias-tunnistaa

Jutun lähetti Ilkka Eskola

Vihapuheesta on lyhyt matka vihatekoihin

Tuomioja ihmettelee blogissaan Suomessa syntynyttä sitä mielettömän väkivaltauhon ja maahanmuuttajiin ja heitä ymmärtäviin ”suvakkeihin” kohdistetun solvaus- ja vihapuheen kyllästämää some-keskustelua. Samalla hän pelkää, että vihapuheet voivat aiheuttaa vihatekoja.

Lue koko Tuomiojan blogi asiasta:
http://tuomioja.org/blogi/2016/01/mita-suomelle-on-tapahtumassa/
Jutun lähetti Ilkka Eskola