Kuvan lähetti Ilkka Eskola
torstai 29. joulukuuta 2016
torstai 22. joulukuuta 2016
torstai 8. joulukuuta 2016
Koira 300 ihmistappoa, susi ei yhtään ihmistappoa
"Sinä aikana kun odotettu, koska susi tappaa ihmisen, koirat ovat tappaneet Suomessa 300 ihmistä"
Turun Sanomat 4.12.2016 16:09
Turun Sanomat 4.12.2016 16:09
Itä-Turussa irrallaan erehdyttävästi sutta muistuttava koira
Turun Itäharjun asukkaat ovat hieraisseet sunnuntaina silmiään toisenkin
kerran, kun ohi on jolkottanut aivan suden näköinen otus.
Kellervänharmaa eläin on liikkunut ääneti kaduilla ja saattanut
pyörähtää pihaan jahtaamaan myyriä. Ihmisiin se ei ole kiinnittänyt
mitään huomiota.
– Onpas pirun hyvä ehdokas sudeksi. Kesäaikaan olisin voinut veikatakin sudeksi,
mutta karva on näin talvella liian lyhyt. Jäljetkin ovat liian pieniä,
sanoo Turun eläinmuseon konservaattori Ari Karhilahti.
Hänen biologituttavansa oli ilmeisesti törmännyt saman
koiran jälkiin jo aiemmin Littoisissa ja todennut käynnin muistuttavan
kovasti sutta. Kynnet vain ovat lyhemmät ja tassu pienempi. Koira
saattaisi olla esimerkiksi hollantilaisperäinen Saarloosin-susikoira.
Karhilahti pitää edesvastuuttomana, että eläin on päästetty vapaaksi.
– Sinä aikana kun odotettu, koska susi tappaa ihmisen, koirat ovat tappaneet Suomessa 300 ihmistä , hän muistuttaa.
Periaatteessa Itä-Turkuunkin voisi harhautua myös oikea susi esimerkiksi Liedon
kautta. Runosmäessä sellainen 2013 hetken liikkuikin.
Jutun lähett Ilkka Eskola
Jutun lähett Ilkka Eskola
perjantai 2. joulukuuta 2016
Hornet Lockheed Martinin F-35 hankinta toisi veronmaksajille valtavan laskun
Suomeen ollaan hankkimassa noin 60 suuruinen hävittäjälaivue vanhentuvien hornetien tilalle. Todennäköisin vaihtoehto tuntuu olevan Hornet Lockheed Martinin F-35. Se on monitoimihävittäjistä kallein ja häiveominaisuuksiltaan kehittynein. Asetehdas itse kutsuu sitä viidennen sukupolven hävittäjäksi.
Vuonna 2014 JSF-hankkeen johtaja ilmoitti yksittäisen F-35:n kustannukseksi 54 miljoonaa euroa (kun tuotanto pääsee vauhtiin). Riippumattomat asiantuntijalähteet ovat esittäneet huomattavasti korkeampiakin hinta-arvioita; Congressional Research Service arvioi yhden koneen hinnaksi noin 77,5–105,5 miljoonaa dollaria puolustushaarakohtaisesta koneversiosta riippuen arvioiduilla toimitusmäärillä. Tämä ei ole edes korkein esitetty hinta-arvio…
Laskusta tulisi veronmaksajille valtava. Norjan puolustusministeriön antamien lukujen mukaan 64:n hävittäjän 30 vuoden elinkaarihinta olisi noin 30 miljardia euroa. Kanada on myös haaveillut vaihtavansa omat hornetinsa F-35-hävittäjiin. Siellä laskelmat on tehty 65 koneen pohjalta. Hallituksen alainen, Kansallinen hävittäjähankkeen sihteeristö pääsi samaan lukuun kuin Norjassa eli noin 30 miljardiin euroon. Sen sijaan Brittiläisen Kolumbian yliopiston kansainvälisen politiikan ja oikeuden professori Michael Byers lisäsi virallisiin laskelmiin maltillisen ja ison riskin skenaariot. Riskiskenaarioissa on mukana arviot valuuttakurssimuutoksista, inflaatiosta, polttoaineen hinnanvaihteluista sekä vuosittaisten lentotuntien määrien vaihteluista. Maltillisella riskiarviolla kanadalaiset veronmaksajat saavat pulittaa 65:sta hävittäjästä noin 60 miljardia euroa. Ison riskin toteutuessa elinkaarihinta nousee jopa 85 miljardiin euroon.
Ensimmäinen Lockheed Martinin valmistama F-35 -kone piti toimittaa vuonna 2010, mutta 2016 yhtään aidosti sarjatuotantokelpoista konetta ei ole vieläkään toimitettu. Testikoneita on jouduttu myöhemmin korjaamaan, joten kustannukset tullevat edelleen nousemaan.
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/23/f-35-havittajien-venyva-hintahaitari
Vuonna 2014 JSF-hankkeen johtaja ilmoitti yksittäisen F-35:n kustannukseksi 54 miljoonaa euroa (kun tuotanto pääsee vauhtiin). Riippumattomat asiantuntijalähteet ovat esittäneet huomattavasti korkeampiakin hinta-arvioita; Congressional Research Service arvioi yhden koneen hinnaksi noin 77,5–105,5 miljoonaa dollaria puolustushaarakohtaisesta koneversiosta riippuen arvioiduilla toimitusmäärillä. Tämä ei ole edes korkein esitetty hinta-arvio…
Laskusta tulisi veronmaksajille valtava. Norjan puolustusministeriön antamien lukujen mukaan 64:n hävittäjän 30 vuoden elinkaarihinta olisi noin 30 miljardia euroa. Kanada on myös haaveillut vaihtavansa omat hornetinsa F-35-hävittäjiin. Siellä laskelmat on tehty 65 koneen pohjalta. Hallituksen alainen, Kansallinen hävittäjähankkeen sihteeristö pääsi samaan lukuun kuin Norjassa eli noin 30 miljardiin euroon. Sen sijaan Brittiläisen Kolumbian yliopiston kansainvälisen politiikan ja oikeuden professori Michael Byers lisäsi virallisiin laskelmiin maltillisen ja ison riskin skenaariot. Riskiskenaarioissa on mukana arviot valuuttakurssimuutoksista, inflaatiosta, polttoaineen hinnanvaihteluista sekä vuosittaisten lentotuntien määrien vaihteluista. Maltillisella riskiarviolla kanadalaiset veronmaksajat saavat pulittaa 65:sta hävittäjästä noin 60 miljardia euroa. Ison riskin toteutuessa elinkaarihinta nousee jopa 85 miljardiin euroon.
Ensimmäinen Lockheed Martinin valmistama F-35 -kone piti toimittaa vuonna 2010, mutta 2016 yhtään aidosti sarjatuotantokelpoista konetta ei ole vieläkään toimitettu. Testikoneita on jouduttu myöhemmin korjaamaan, joten kustannukset tullevat edelleen nousemaan.
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/23/f-35-havittajien-venyva-hintahaitari
Jutun lähetti Ilkka Eskola
maanantai 28. marraskuuta 2016
perjantai 4. marraskuuta 2016
Bojan Bilas: Turku on The Aura river
Bojan Bilas'in sarjasta "Lost in Finland" valokuva Turusta Aurajoen varrelta https://plus.google.com/u/0/+BojanBilas
Kuvan lähetti Ilkka Eskola
torstai 29. syyskuuta 2016
perjantai 23. syyskuuta 2016
Näköalapaikka
Kuvakaappaus +google'sta
Toivottavasti hän selviää näköalapaikalta muiden ihmisten pariin
Kuvakaappauksen lähetti Ilkka Eskola
torstai 22. syyskuuta 2016
keskiviikko 21. syyskuuta 2016
Nato hylkäsi Itämeren transponder-tunnistimet
Rauhaa Ei Natoon Ei ydinaseita:
Valitettavasti Nato hylkäsi ehdotuksen käyttää Itämeren alueella sotilakoneissa transponder-tunnistimia. Ne olisivat vähentäneet sotilaskoneista aiheutuneita vaarallisia kohtaamisia, mikä oli aloitteen tekijän presidentti Niinistön tarkoitus.
Eilen "Suomen sotilas" taustoitti uutista facebook-sivullaan kuinka: "monet NATO maat, Yhdysvallat ja Norja mukaanluettuna, ole kiinnostuneet kytkemään transpondereita päälle operatiivisilla, erityisesti tiedusteluun liittyvillä lennoillaan."
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2016092022347599_ul.shtml?fb_action_ids=1472235762803390>&fb_action_types=og.comments
Jutun lähetti Ilkka Eskola
Valitettavasti Nato hylkäsi ehdotuksen käyttää Itämeren alueella sotilakoneissa transponder-tunnistimia. Ne olisivat vähentäneet sotilaskoneista aiheutuneita vaarallisia kohtaamisia, mikä oli aloitteen tekijän presidentti Niinistön tarkoitus.
Eilen "Suomen sotilas" taustoitti uutista facebook-sivullaan kuinka: "monet NATO maat, Yhdysvallat ja Norja mukaanluettuna, ole kiinnostuneet kytkemään transpondereita päälle operatiivisilla, erityisesti tiedusteluun liittyvillä lennoillaan."
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2016092022347599_ul.shtml?fb_action_ids=1472235762803390>&fb_action_types=og.comments
maanantai 5. syyskuuta 2016
maanantai 29. elokuuta 2016
Muistio: Ministeriö kielsi Finaviaa nostamasta kanteita
Alla olevat lainaukset www.kaleva.fi 29.08.2016 ( http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/muistio-ministerio-kielsi-finaviaa-nostamasta-kanteita/736888/)
Liikenne- ja viestintäministeriö kielsi Finavian hallitusta nostamasta vahingonkorvauskanteita entistä toimitusjohtajaa tai aiemman hallituksen jäseniä vastaan. Tiedot käyvät ilmi STT:n saamasta Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastusmuistiosta, jossa on käsitelty vastuukysymyksiä Finavian johdannaisjärjestelyiden selvittämisessä.
Ministeriö ei ollut aktiivinen ainoastaan entistä johtoa koskevassa asiassa, vaan vaikutti myös tilintarkastusyhtiötä ja vastuullista tilintarkastajaa koskeviin päätöksiin. Muistion mukaan ministeriö päätti oma-aloitteisesti selvittää tilintarkastusyhtiö Deloitten halukkuuden sopia riita-asiansa Finavian kanssa.
Lain perusteella valtiolla ei ole pelkän osakasaseman vuoksi oikeutta edustaa yhtiötä. Muistion mukaan ministeriön toiminta on saattanut jopa rikkoa lakia.
Ministeriö ei ollut aktiivinen ainoastaan entistä johtoa koskevassa asiassa, vaanain perusteella valtiolla ei ole pelkän osakasaseman vuoksi oikeutta edustaa yhtiötä. Muistion mukaan ministeriön toiminta on saattanut jopa rikkoa lakia.
Ministeriö ei ollut aktiivinen ainoastaan entistä johtoa koskevassa asiassa, vaanain perusteella valtiolla ei ole pelkän osakasaseman vuoksi oikeutta edustaa yhtiötä. Muistion mukaan ministeriön toiminta on saattanut jopa rikkoa lakia.
Tarkastuksessa muodostetun näkemyksen mukaan on siten kyseenalaista, onko ministeriöllä tai sen edustajilla ollut yhtiölainsäädännön tai muun lainsäädännön perusteella oikeutta edellä mainittujen toimien tekemiseen, muistiossa todetaan.
Ministeriön edustaja ohjasi joulukuun alussa yhtiötä myös tilaamaan uuden lausunnon kanteiden nostamisesta sen osoittamalta asianajotoimistolta.
Jutun lähetti Ilkka Eskola
perjantai 26. elokuuta 2016
perjantai 8. heinäkuuta 2016
Roundup ja glyfosaatit
Suomen yleisimmin käytetyn rikkakasvien torjuntaan käytetyn glyfosaatin hyväksyminen on saanut jatkoaikaa EU-alueella, vaikka Maailman Terveysjärjestön alainen syöpäjärjestö on luokitellut glyfosaatin todennäköisesti syöpää aiheuttavaksi.
Glyfosaatin jäämiä on havaittu vedessä, maaperässä, elintarvikkeissa ja juomissa sekä ihmiskehossa, on myös epäilyksiä siitä, että glyfosaatti vaikuttaisi syöpää aiheuttavien aineosien lisäksi ihmisen hormonitoimintaan. Hormonaalisille haitta-aineille on ominaista se, että ne vaikuttavat erityisesti kehitysvaiheessa olevaan elimistöön. Sikiöt ja murrosikäiset nuoret ovat suurimmassa altistumisvaarassa haitta-aineiden vaikutuksille. Haitta-aineet voivat vaikuttaa erittäin pieninäkin annoksina, minkä vuoksi niiden riskitekijöitä on ollut vaikeampi löytää suurten altistusmäärien kokeissa. Ominaislaatuista hormonaalisille haitta-aineille on myös se, että niiden vaikutukset voivat ulottua useiden sukupolvien yli ja ne voivat olla dramaattisimpia altistuneiden lastenlasten kohdalla. Ennen 1970-lukua DES-yhdisteelle altistuneiden henkilöiden jälkeläisissä löydetään yhä kemikaalin aiheuttamia haittoja.
Lisäksi Roundupina tunnetun glyfosaatin epäillään olevan mehiläisten joukkokuolemien aiheuttaja. Euroopan parlamentti on esittänyt monia rajoituksia glyfosaatin käyttöön: sitä ei saisi käyttää muun muassa pihoilla, kotipuutarhoissa eikä leikkikentillä.
Ruotsi ja Hollanti ovat vastustaneet glyfosaatin käytön jatkamista.
Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus luokitteli glyfosaatin maaliskuussa 2015 ”todennäköisesti ihmiselle syöpävaaralliseksi”, mutta Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) totesi, että glyfosaatti ei todennäköisesti ole ihmiselle syöpävaarallinen.
Komissio päätti 29.6. antaa glyfosaatille jatkoaikaa 31.12.2017 asti. Nykyinen glyfosaatin hyväksyminen olisi päättynyt 30.6.2016. Päätös aineen käytöstä kasvinsuojelutehoaineena pitää kuitenkin tehdä ennen 31.12.2017. Todennäköisesti asia tulee EU:ssa käsittelyyn seuraavan kerran ensi keväänä.
”Poliittinen peli on valitettavasti ajanut tässä tapauksessa riskinarvioinnin yli ja saanut suhteettomat mittasuhteet, jotka ovat vaikuttaneet jäsenvaltioiden äänestyskäyttäytymiseen”, sanoo ryhmäpäällikkö Kaija Kallio-Mannila Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta (Tukes). Tukesin tekemät päätökset perustuvat nimenomaan tehoaineiden riskien arviointiin sekä sen perusteella valmisteille annettaviin riskinhallintatoimenpiteisiin.
Jutun lähetti Ilkka Eskola
tiistai 5. heinäkuuta 2016
Venäjän joukot 1500 km:n etäisyydellä Somen rajoista
Pekka Visuri Suomen Geopoliittinen Seura ry:n julkaisussa 05.07.2016:
"...Suomen puolustusvoimien sodanajan joukkojen kokonaisvahvuus on noin 230 000 sotilasta. Se on sattumalta aivan sama kuin Venäjän maavoimien vahvuus, joka on 230 000 sotilasta. Venäjän asevoimien kokonaisvahvuus on 770 000 sotilasta, joten varsinaisten maavoimien osuus on todella pieni ottaen huomioon laajat vastuualueet alkaen Murmanskista sekä ulottuen Kaukasiaan ja Vladivostokiin Tyynen meren rannikolle. Venäjän reservit ovat nykyisin erittäin pienet ja niiden saaminen taisteluvalmiiksi kestää kauan...." ( juttu kokonaisuudessaan: http://sgseura.fi/index.php/15-ajankohtaista/29-pekka-visuri-venajan-joukot-suomen-lahialueilla)
Kadettikunta ry:n (Kadettikunta on kadettiupseerien ja kadettien maanpuolustusaatteellinen veljesjärjestö) Turvallisuuspolitiikan Tietopankki julkaisusta: http://www.turpopankki.fi/fi/index.php/venajan-asevoimat/asevoimat-suomen-lahialueella
Jutun lähetti Ilkka Eskola
sunnuntai 19. kesäkuuta 2016
Onko Turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa 2016 liikaa sapelinkalisteua?
Juuri hyväksytyn Turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon 2016 pohja-ajatukset poikkeavat melkoisesti Saksan ulkoministerin näkemyksistä. Deutsche Wellen mukaan Saksan ulkoministeri Frank-Walter Steinmeier arvostelee Naton kiivasta harjoitustoimintaa Euroopassa ja kutsuu sitä tarpeettomaksi "sapelinkalisteluksi".
Linkki Deutsche Wellen artikkeliin: http://www.dw.com/en/steinmeier-criticizes-nato-saber-rattling/a-19339585
Jutun lähetti Ilkka Eskola
keskiviikko 15. kesäkuuta 2016
Kuuntele lintujen (208) äänet
Allaolevalla linkkisivustolla 208 linnun lauluäänet:
linkin lähetti Ilkka Eskola
lauantai 11. kesäkuuta 2016
Bojan Bilas: Mikaelin kirkko, Turku
St Michaels church, Turku, Finland and a public skatering in the foreground.
St Michaels by bojan.bilas on YouPic
torstai 9. kesäkuuta 2016
HS: Yhdysvaltain ydinasejoukot käyttävät yhä ikivanhoja lerppulevykkeitä
YHDYSVALTAIN ydinasejoukot käyttävät tiedontallennusvälineinä yhä ikivanhoja lerppulevykkeitä, kertoo maan hallituksen alainen valvontavirasto raportissaan. Valvontavirasto Government Accountability Officen (GAO) mukaan monilla Yhdysvaltain hallinnonaloilla on käytössä tietojärjestelmiä, jotka ovat kiireisen päivityksen tarpeessa.
PUOLUSTUSMINISTERIÖN johtojärjestelmä, joka ”koordinoi Yhdysvaltain ydinasejoukkojen, kuten mannertenvälisten ballististen ohjusten ja ydinasepommikoneiden operatiivisia toimintoja”, pyörii raportin mukaan vuonna 1976 kehitetyillä IBM:n ykkössarjan tietokoneilla ja kahdeksantuumaisilla levykkeillä eli lerpuilla.
Lerput ovat magneettisia muistilevyjä, joiden suosio hiipui jo 1980-luvulla. Niiden korvaajina yleistyivät ensin pienemmät levykkeet eli korput ja sittemmin cd-, dvd- ja blu-ray-levyt, jotka puolestaan ovat laajasti syrjäytyneet nykyaikaisten muistikorttien tieltä.
”TÄMÄ järjestelmä on yhä käytössä, koska lyhyesti sanottuna se toimii”, puolustusministeriön edustaja Valerie Henderson sanoo uutistoimisto AFP:lle. ”Vanhenemishuolien takia levykeasemat on tosin määrä korvata [sd-muistikorttiasemilla] vuoden 2017 loppuun mennessä.
Tommi Hannula / HELSINGIN SANOMAT / ULKOMAAT 26.5.2016 11:21
Jutun lähetti Ilkka Eskola
maanantai 16. toukokuuta 2016
torstai 28. huhtikuuta 2016
tiistai 19. huhtikuuta 2016
Rajavartija, auto ja pantasusi
Kuvakaappaus Twitteristä
Tässä linkki Twitterissä olevaan juttuun: http://www.ksml.fi/teemat/sunnuntaisuomalainen/Rikosep%C3%A4ily-Rajavartija-ampui-pantasuden-autosta/758378?pwbi=6a752f1373a21d3e2b71b69f4f383dd0
Jutun lähetti Ilkka Eskola
maanantai 18. huhtikuuta 2016
Nähdyt teatteriesitykset ja taidenäyttelyt 2015
TEATTERI
Kiviä taskussa
rooleissa Mika Nojua ja Martti Suosalo
En
ihmettele yhtään, että jo vuonna 2002 Helsingin Kaupunginteatterin
Studio Pasilassa ensi-iltansa saanut näytelmä yhä jatkaa täysille katsomoille ympäri Suomea.
Nojua ja Suosalo pystyivät
vetämään kaksistaan viisitoista eri roolihahmoa jatkuvana
tapahtumasarjana, vaatteiden vaihdotkin ikään kuin korostivat
näytelmän jatkuvuutta. Mestarillinen näyttelijäsuoritus
molemmilta, esityksen aikana ei tapahtunut minkäänlaista
herpaantumista. Esitys oli samalla hersyvän hauska pitäen
samalla kuitenkin sisällään
tragiikaakin.
Seili, musikaali
hullusta rakkaudesta
Turun
Kaupunginteatteri,
kirjoittaja Satu Rasila, ohjaus Mikko Kouki,
kapellimestari Jussi
Vahvaselkä, näyttelijöinä
mm. Helmi-Leena
Nummela, Mika
Lähde, Kirsi
Tarvainen, Minna
Hämäläinen ja Anna-Maija
Jalkanen.
Seiliin jouduttiin eikä
sieltä ollut poispääsyä. Hoito
oli psykiatriallisissa sairaaloissa
väkivaltaista, vaikka
silloinkin ilmeisesti yritettiin toimia senhetkisen tietotason mukaan
(Seili toimi naisten mielisairaalana vuoteen 1962).
”Halki synkän
veen, vene hiljalleen, lipuu saareen syrjäiseen.. Seiliin soudetaan”
sanat Mariska,
sävel: Jenni
Vartiainen, Jukka
Immonen.
Voi sanoa, että
tämä balladi oli kunnianhimoinen toteutus pienellä Logomon
näyttämöllä, mutta musikaali oli ainutlaatuisen onnistunut
kokonaisuus, surumielinen ja koskettava ilman pateettisuutta.
Passio –
Rakkaus G.H.: mukaan
Kolmas Tila – Tredje
Rummet ry (Turkulainen
monikielinen ja -kulttuurinen ammattiteatteri ja taideyhdistys),
näytelmän esityspaikka
Manillan vanha viinatehdas, brasilialaiskirjailija
Clarice Lispectorin teoksen suomentanut Tarja Härkönen,
dramatisointi Seppo Parkkinen, ohjaus Juha Malmivaara, näyttelijät:
Heidi Kiviharju, Kristiina Vahvaselkä, Sofia Törnqvist ja Maria
Nurmela.
Mystinen
kertomus sopi vanhan viinatehtaan karuun ympäristöön. Neljän
naisen hieno monologi höystettynä musiikilla (Kari Mäkiranta).
Kolmas tila onnistui taas!
Nukketeatteri
Romeo & Julia:
Suuruudenhullua shakespearea nukeilla, osa 2!
Tehdas-teatterissa
esitys toteutettiin yhteistyössä
Aura of Puppetsin kanssa. Teksti William Shakespeare, suom. Paavo
Cajander, sovitus ja ohjaus Merja Pöyhönen, nuket Heini Maaranen.
Näytelmässä
tapahtumapaikkana oli
kaatopaikan
slummi rottineen.
Nuket
olivat
isokokoisia
ja epäesteettisiä, kasvoiltaan
rujoja, likaisia ja hampaat kellastuneet. Jalat olivat
surkastuneet, joten liikkuminen oli
raahautumista muovisäkkien ja roskakasojen keskellä. Romeo
ja Julia elivät
esiteineinä yhteisössä, jossa vallitsi
viha ja väkivalta, jossa aikuiset juopottelivat
ja irstailivat.
Tällaisten
olioiden suuhun sopi ihmeteltävän hienosti Cajanderin vanhahtava
suomennosteksti. ”Nuket ovat kuin muukalaisia, erirotuisia kuin
ihmiset, joten
vanha kieli sopii niille hyvin”
sanoi
ohjaaja Pöyhönen.
Sirpa
Järvenpää Juliana ja Toni Kandolin Romeona pystyivät luomaan
nukeista niin elävän tuntuisia, että välillä unohti nuken puheen
ja liikkeiden takana olevan ihminen. Alma Rajala Julian sikaria
imevänä imettäjänä, Nanna Mäkinen Romeon Balthasar-koirana sekä
Lotta Virtanen Julian lääkehuuruissa hortoilevana äitinä jäivät
unohtumattomasti mieleen.
Kivinen
tie: Mikko Kivisen yhden miehen esitys
Mikko
Kivinen kiersi ympäri Suomea komediallisessa
35-taiteilijajuhlavuosiesityksessään Kivinen tie. Täytyy ihailla
näyttelijän ja linnun (Lapinlahden) sujuvaa parituntista muistelua
elämän eri tapahtumista, jota ryydittivät Pertti Jarlan mainio
taustakuvitus. Logomon loppuunmyydyssä salissa oli nauru herkässä, kun
Mikko Kivinen sai ikävätkin muistot monologissaan
muuttumaan kuin ne olisivat olleet vain hauskoja sattumia.
Kaikki
oikein: Elämänmakuinen tarina lottovoittajista
Turun
Kaupunginteatteri, käsikirjoitus Anna-Leena Härkönen, ohjaus
Heikki Paavilainen, rooleissa Minna Hämäläinen ja Stefan Karlsson,
Eila Halonen, Kimmo Rasila ja Alisa Salonen.
Kaikki
oikein näytelmä kertoo pariskunnasta, joka voitti jättipotin
lotossa. Kuinka käy parisuhteen, miten muiden ihmissuhteiden käy?
En
ollut lukenut kirjaa. Näytelmää katsoessa häiritsi se, kun ei
selvinnyt oliko näytelmän tarkoitus olla komedia, tragedia vai
farssi. Kaikkia näitä löytyi.
TAIDENÄYTTELYT
Radoslaw Gryta:
Sekalaisia ajatuksia
Nykyään
Suomessa asuvan Puolan
juutalaisen Grytan
veistokset koostuvat pienistä aina monumenttaalisiin teoksiin,
jälkimmäiset oli
suunniteltu ja tehty Ars Nova museon tiloihin. Teokset
olivat
muistikuvia ajalta, mitä Gryta lapsuudessaan koki NatsiSaksan
vallattua Puolan. Ne
olivat
ahdistavia,
mutta teoksista huokuvaan pelkoon se kuuluikin.
Näyttely osoitti,
että Gryta kuuluu tällä hetkellä Suomen eturivin kuvanveistäjiin.
Ellen
Thesleff (1869
-1954)
Turun Taidemuseo toi
tällä yli sata teosta, maalauksia ja
puupiirroksia, käsittävällä
näyttelyllä laajan katsauksen
taiteilijan luomisajalta Suomen
kultakauden realismista myöhemmän ajan lähes moderniin
värienkäyttöön. Thesleffin teoksissa voi aistia liikettä ja
elämänvaloa. Thesleff sai
uuden ulottuvuuden esittelyelokuvassa, josa haastatteluin tuotiin
hänet kaikkien ulottuville.
Ellen Thesleff ja Helena Schjerfbeck ovat
maalausten mestareita, puupiirrosten osalta
hän ja Akseli Gallen-Kallela ovat mestareita. Tämä kuvaa Ellen
Thesleffin merkitystä Suomen taiteessa.
Näyttely oli vaikuttava, siihen tutusti hartaudella.
7. Turku Biennaali 2015: Odottamaton vieras
Ars
Nova kutsui biennaaliin yhdeksän taiteilijaa ja kukin sai kutsua
oman vieraansa näyttelyyn, eli esillä oli 18 taiteilijaa: tästä
nimi ”Odottamaton vieras”. Taiteilijat ja taiteilijaryhmät
edustivat Suomea, Ruotsia, Saksaa, Viroa, Alankomaita ja
Iso-Britanniaa. Turku biennaalin palkinnon saivat Krister Gråhn ja
Jarmo Vesala yhteisellä teoksella ”Työn alla”, rakennustyömaa oli
todellinen näyttelyssä! Kalle Mustosen kahdeksanmetrinen
tonttukuningas (Tonttukuninkaan kuolema) tervehti katsojia heti
heidän astuttuaan näyttelytilaan, mahtavaa. Ottmar Hörlinin
sormistaan roikkuvat miehet tervehtivät Rantakadulla museon
ulkopuolella (ne jouduttiin kuitenkin poistamaan ilkivallan, tai
oikeammin mahdollisen keräilyvimman johdosta), vahinko, sillä se
oli upea rivistö.
Mielestäni viihdyttävä näyttely, nykytaiteen monipuolinen
läpileikkaus.
Heikki Marila:
Kukkia ja perkeleitä
Hieman
ennakkoluuloisena astuin
Väinö Aaltosen museoon
Heikki Marilan näyttelyyn.
Seinille oli
ripustettu suurikokoisia
tauluja
(ja yksi
valtava, joka mahtui
vain veistossaliin).
Tauluissa oli
paksut maalikerrokset, voimakkaat vedot ja
melkoinen värikylläisyys.
Näyttely
oli
mielenkiintoinen, vaikka en osakkaan sijoittaa sitä tavallisten
normien sisään. Muutama
Marilan tunnettu kukkataulu löytyi,
samoin asemakaavatöitä. Kuvia olin
nähnyt myös Luther-sarjasta. Maalaukset olivat
parempia kuin valokuvat niistä. Marilaa
olivat
kiehtoneet uskonnolliset
aiheet sekä
vanhojen mestarien ”uudet
vaatteet”.
Kokemus oli kaksijakoinen: Marilassa on mestarin siveltimen vedot,
mutta odotan malttamattomana jatkoa.
Jacques Henry
Lartigue: Riviera
Turun
Taidemuseossa esiteltiin
mustavalkokuvien grand old man Jacques Henry Lartiguen
(1894 - 1986) mykistyttäviä
valokuvia. Esillä oli
lähes 200 valokuvaa 1920
luvulta 1950 luvulle ”vieden katsojan Rivieran kulta-aikaan, jota
leimasivat yläluokkainen ihana joutilaisuus, seurapiirien säihke,
urheilullinen rantaelämä ja aamuun asti jatkuvat juhlat”.
Lartigue
aloitti Riviera-valokuvauksen ollessaan 11-vuotias. Itseoppinut
valokuvaaja kuvasi yli 50
vuoden ajan Rivieraa,
sen loistokkuutta vauraiden
lomanviettäjien ja turistien kansoittamalla aurinkoisella
rannikolla. Hän taltioi valokuvansa 130 valokuvakirjaan joissa oli
150.000 valokuvaa. Lartigue
lahjoitti valokuvat
sekä lisäksi 50.000 sivua
päiväkirjamuistiinpanoja Ranskan
valtiolle.
Katja Tukiainen:
P is for paradise
Auran
Gallerian tilat täyttyivät Katja Tukiaisen pinkinpunaisista
maalauksista. Tukiainen on alle viisikymppinen taiteen ja myös
kuvataiteen maisteri.
Turun
näyttelyn näyttävimmät teokset tunnisti
taidehistorian
merkkiteoksiksi kuitenkin
tehtynä Tukiaisen omiksi pinkinpunaisiksi maalauksiksi. Tästä
esimerkkinä Theodore Gericaultin Meduusan lautta jossa kaikki lautalla
olijat olivat naisia, tosin samoissa asennoissa kuin Gericaultin
maalauksessa. Eugene
Delacroixin Vapaus johtaa kansaa oli sekin saanut pinkin kasteen.
Michelangelon Aatamin
luomista seurasivat
suurisilmäiset pikkutytöt ja erilaiset eläimet esim. puput.
Alakerrassa oli Tukiaiselle
”tyypillisempiä”
japanilaistyylisiä
maalauksia koulupukuisista
tytöistä.
Taidehistorian
merkkiteosten pinkkiversiot jäivät mietityttämään, Tukiainen on
kuitenkin osaava.
Nils Dardel ja
moderni aika
Nils Dardel (1888 – 1943) on Ruotsin arvostetuimpia taiteilijoita.
Näyttelyn taideteokset oli saatu pääasiassa Tukholman Moderna
Museetin kokoelmista, mutta myös yksityiskokoelmista oli teoksia
mukana.
Ruotsissa suoritettujen opintojen jälkeen Dardel lähti 1910
Pariisiin ja tutustui taiteen uusiin suuntiin. Dardelin vahvuus oli
kuitenkin se, että hän pystyi tässä ympäristössä luomaan oman
mystisen naivismia ja surrealismia sivuavan tyylin.
Turun Taidemuseo teki kulttuuriteon ottaessaan Nils Dardellin
ohjelmaansa.
Kirjoituksen lähetti Ilkka Eskola
Kirjoituksen lähetti Ilkka Eskola
sunnuntai 3. huhtikuuta 2016
perjantai 4. maaliskuuta 2016
keskiviikko 2. maaliskuuta 2016
On kyse ihmisarvosta
Turun Sanomat Mielipide 2.3.2016
Florence Schmitt, filosofian tohtori, vaativan erityistason psykoterapeutti, Turku
Turun kaupungin vanhuspsykiatrian osaston G1:n skandaali tuo esille sen, mitä on yritetty pimittää jo vuosia. Kyseessä on nimittäin psykiatrisen hoidon laadun alasajo ja resurssien vähentäminen vetoamalla kaupungin säästöihin. Tätä ilmiötä kutsutaan juhlavasti nimellä 'toiminnan tehostaminen'.
Mikä on sairaan vanhuksen ihmisarvo yhteiskunnassa, jossa arvostetaan ainoastaan tehokkuutta, tuottavuutta, ja nuoruuden terveyttä? Mikä on vammaisen, kielitaidottoman pakolaisen, kehitysvammaisen tai syrjäytymisvaarassa oleva nuoren arvo yhteiskunnassa, jossa vain 120 prosentin työpanokselle annetaan arvoa.
Koko mielipidekirjoitus: http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/851730/On+kyse+ihmisarvosta
Kirjoituksen lähetti Ilkka Eskola
sunnuntai 7. helmikuuta 2016
keskiviikko 3. helmikuuta 2016
Lähes 15% pohjoismaiden väestöstä on syntynyt ulkomailla
Tässä vähän faktatietoa maahanmuuttajista.
Almost 15% of the Nordic population is born elsewhere than in their country of living. The highest share of foreign born population can be found in Southern- and Mid-Sweden in larger city regions of Stockholm, Gothenburg and Malmö, and in larger city regions of Oslo and Bergen in Norway. Also on national level Sweden and Norway have a larger share of foreign born population than the other Nordic Countries. In Finland the share of foreign born population is very low in some regions. In Faroe Islands and Greenland the share of foreign born population is relatively high, but dominated by persons born in Denmark.
Nordregion kuvan lähetti Ilkka Eskola
tiistai 2. helmikuuta 2016
Sähköverkkoyhtiö Carunan hinnankorotukset
Ulkolaista pääomaahan oli Suomeen kaivattu !!!
Ja vapaata kilpailua !!!
Joulukuussa 2013 silloiset kokoomusministerit, pääministeri Katainen ja elinkeinoministeri Vapaavuori pitivät kannattivat sähköverkon myyntiä.
Katainen: Kauppa ei ole riski Suomen huoltovarmuudelle. Sähkönsiirron hinta ei nouse, koska sähkönsiirtoa ja sen hinnoittelua säädellään tarkasti.
Vapaavuori: Verkkoyhtiöille on määrätty tuoton yläraja, joten mitään hintapiikkiä ei pystytä edes rakentamaan.
Fortum myi sähkönsiirtoliiketoimintansa keväällä 2014 kauppahinnalla, joka ilmoitettiin 2,55 miljardiksi euroksi. Fortumin sähköverkko siirtyi kansainvälisten sijoitusyhtiöiden, First State Investmentsin ja Borealis Infrastructuresin omistukseen ja noin 20 prosentin osuudella suomalaisten eläkevakuutusyhtiöiden Kevan ja LähiTapiolan Eläkeyhtiön omistukseen.
Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula sanoi myyntiä kansainvälisille sijoitusyhtiöille suomalaisten etuna. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren kantana oli, ettei valtion olisi kannattanut verkkoon panostaa, sillä se ei tuottaisi uusia työpaikkoja eikä verotuloja. (Verotuloista Vapaavuori oli oikeassa: vuonna 2014 Caruna Oy teki 50,5 miljoonan liikevoitot sähkönsiirrosta Suomessa, mutta maksoi yhteisöveroja liikevoitosta vain 1,6 prosenttia.)
Hallituksessa vain yksi ministeri vastusti kauppaa, vasemmistoliiton Arhinmäki. Oppositiossa silloin olleet keskusta ja perusuomaliset puheenjohtajiensa johdolla arvostelivat sähköverkon myyntiä. Keskustan puheenjohtajan "Sipilän mukaan monopolitoimialat, vaikka ne olisivat säänneltyjäkin, sopivat hyvin huonosti "markkinavoimien temmellyskentäksi". Huoltovarmuuden ja turvallisuuden kannalta elintärkeät sähköverkot olisi pitänyt pitää suomalaisissa käsissä."(lainaus IL) Perussuomalaisten "Timo Soini puolestaan arveli Ylellä, että suomalaiset sähkönkuluttajat joutuvat kaupan maksumiehiksi. Ennustus näyttää nyt käyneen toteen, sillä suurin sähkönjakelija Caruna nostaa siirtohintojaan keskimäärin 27 prosentilla."(lainaus IL)
Klikkaamalla kuvaa pääset lähdeaineistona käytetylle Ylen uutissivulle "Yhtiö teki 50 miljoonan euron voitot sähkönsiirrosta Suomessa - verot lähes olemattomat".
Jutun lähetti Ilkka Eskola
perjantai 22. tammikuuta 2016
Naisiin kohdistuva väkivalta
Martta October THL-blogissa - Kotoperäinen väkivalta on kivulias tunnistaa:
http://demokraatti.fi/october-thl-blogissa-kotoperainen-vakivalta-on-kivulias-tunnistaa
Jutun lähetti Ilkka Eskola
http://demokraatti.fi/october-thl-blogissa-kotoperainen-vakivalta-on-kivulias-tunnistaa
Jutun lähetti Ilkka Eskola
Vihapuheesta on lyhyt matka vihatekoihin
Tuomioja ihmettelee blogissaan Suomessa syntynyttä sitä mielettömän väkivaltauhon ja maahanmuuttajiin ja heitä ymmärtäviin ”suvakkeihin” kohdistetun solvaus- ja vihapuheen kyllästämää some-keskustelua. Samalla hän pelkää, että vihapuheet voivat aiheuttaa vihatekoja.
Lue koko Tuomiojan blogi asiasta:
http://tuomioja.org/blogi/2016/01/mita-suomelle-on-tapahtumassa/
Jutun lähetti Ilkka Eskola
Lue koko Tuomiojan blogi asiasta:
http://tuomioja.org/blogi/2016/01/mita-suomelle-on-tapahtumassa/
Jutun lähetti Ilkka Eskola
perjantai 8. tammikuuta 2016
Kemin katupartiointi
Onneksi sisäministeri totesi, etteivät katupartiolaiset ole poliisin suojeluksessa ja silmiä
Mika Ranta on yksi Odinin sotureiden Kemin katupartioryhmän vetäjistä. Rannan rikostaustaan kuuluvat muun muassa ulkomaalaisiin kohdistuva pahoinpitely ja lapsen uhkailu veitsellä.
Tässä Pohjolan Sanomien juttu aiheesta
Jutun lähetti Ilkka Eskola
Mika Ranta on yksi Odinin sotureiden Kemin katupartioryhmän vetäjistä. Rannan rikostaustaan kuuluvat muun muassa ulkomaalaisiin kohdistuva pahoinpitely ja lapsen uhkailu veitsellä.
Tässä Pohjolan Sanomien juttu aiheesta
Jutun lähetti Ilkka Eskola
Perätön raiskausilmoitus Ylivieskassa
Yllä Oulun poliisilaitoksen tiedote |
Perättömäksi osoittautuneen raiskaustapauksen ilmoittaja on vuonna 1991 syntynyt nainen, jonka poliisi alun perin tiedotti olevan raiskauksen uhri.
Ylikomisario Veijo Alavaikon mukaan poliisi julkisti alkuperäisen raiskauksesta kertovan tiedotteensa tarkan harkinnan päätteeksi.
Tiedotteessa puhuttiin kahdesta hyvin tummaihoisesta epäillystä. Tämä aiheutti sosiaalisessa mediassa melkoisen tunteenpurkausten vyöryn turvapaikanhakijoita ja maahanmuuttajia kohtaan. Ylivieskassa oli jo aikaisemmin ollut rasistisia tekoja. Syksyllä tehtiin polttopulloisku kristilliseen opistoon, jossa majoitetaan Suomeen yksin tulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita.
Kun nyt ilmeni raiskauskertomuksen olleenkin sairaan keksintöä, mitä ajattelevat rasismin lietsontaan syyllistyneet? Tällaiset ihmiset eivät varmastikaan tule pyytämään anteeksi tekojaan, he ilmoittavat jatkavansa luodakseen Suomesta puhdasrotuisen kansan.
Valtaosa suomalaisista ei kuitenkaan halua 30-luvun Kosoloiden ja Hitlereiden aikakauden palaavan.
Kirjoituksen lähetti Ilkka Eskola
lauantai 2. tammikuuta 2016
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)