Suomen yleisimmin käytetyn rikkakasvien torjuntaan käytetyn
glyfosaatin hyväksyminen on saanut jatkoaikaa EU-alueella, vaikka
Maailman Terveysjärjestön alainen syöpäjärjestö on luokitellut
glyfosaatin todennäköisesti syöpää aiheuttavaksi.
Glyfosaatin jäämiä on havaittu
vedessä, maaperässä, elintarvikkeissa ja juomissa sekä
ihmiskehossa, on myös epäilyksiä siitä, että glyfosaatti
vaikuttaisi syöpää aiheuttavien aineosien lisäksi ihmisen
hormonitoimintaan. Hormonaalisille haitta-aineille on ominaista se,
että ne vaikuttavat erityisesti kehitysvaiheessa olevaan elimistöön.
Sikiöt ja murrosikäiset nuoret ovat suurimmassa altistumisvaarassa
haitta-aineiden vaikutuksille. Haitta-aineet voivat vaikuttaa
erittäin pieninäkin annoksina, minkä vuoksi niiden riskitekijöitä
on ollut vaikeampi löytää suurten altistusmäärien kokeissa.
Ominaislaatuista hormonaalisille haitta-aineille on myös se, että
niiden vaikutukset voivat ulottua useiden sukupolvien yli ja ne
voivat olla dramaattisimpia altistuneiden lastenlasten kohdalla.
Ennen 1970-lukua DES-yhdisteelle altistuneiden henkilöiden
jälkeläisissä löydetään yhä kemikaalin aiheuttamia haittoja.
Lisäksi Roundupina tunnetun glyfosaatin epäillään olevan
mehiläisten joukkokuolemien aiheuttaja. Euroopan parlamentti on
esittänyt monia rajoituksia glyfosaatin käyttöön: sitä ei saisi
käyttää muun muassa pihoilla, kotipuutarhoissa eikä
leikkikentillä.
Ruotsi ja Hollanti ovat vastustaneet glyfosaatin käytön
jatkamista.
Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus luokitteli glyfosaatin maaliskuussa 2015
”todennäköisesti ihmiselle syöpävaaralliseksi”, mutta Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) totesi, että
glyfosaatti ei todennäköisesti ole ihmiselle syöpävaarallinen.
Komissio päätti 29.6. antaa glyfosaatille jatkoaikaa 31.12.2017 asti. Nykyinen glyfosaatin hyväksyminen olisi päättynyt 30.6.2016. Päätös aineen käytöstä
kasvinsuojelutehoaineena pitää kuitenkin tehdä ennen 31.12.2017. Todennäköisesti asia tulee EU:ssa käsittelyyn seuraavan kerran ensi keväänä.
”Poliittinen peli on valitettavasti ajanut tässä tapauksessa riskinarvioinnin yli ja saanut suhteettomat mittasuhteet, jotka ovat vaikuttaneet jäsenvaltioiden äänestyskäyttäytymiseen”, sanoo ryhmäpäällikkö Kaija Kallio-Mannila Turvallisuus-
ja kemikaalivirastosta (Tukes). Tukesin tekemät päätökset perustuvat nimenomaan tehoaineiden riskien arviointiin sekä sen perusteella valmisteille annettaviin riskinhallintatoimenpiteisiin.
Jutun lähetti Ilkka Eskola