EU:ssa on luotu oikeistolainen myytti vapaan kilpailun tuomasta onnelasta. Tämän onnelan ainoana tavoitteena on yritysten hyvinvointi. Talouden taantuman vaikeuttaessa yritysten mahdollisuuksia tuottaa osakkeenomistajien kukkaroihin "kunnollista" täytettä on Euroopassa ryhdytty keskuspankin ohjeitten mukaisesti vaatimaan leikkauksia. Leikkaukset kohdistuvat julkiseen talouteen jonka avulla lasketaan rahan liikkuvan yksityiselle kilpailusektorille ja sitä kautta omistajien taskuun odottamaan parempia aikoja jolloin voi taas investoida tulevaisuuteen.

On järjetöntä leikata julkisia menoja taantuman tai kituvan kasvukauden aikana. Leikkaukset, mikäli niitä tehdään olisi siirrettävä tehtäväksi nousukauden aikana. Päällimmäisenä leikkauksia ajavilla lienee kuitenkin yritysten hyvinvointi. Taloustieteen professori Matti Pohjola toteaakin: "Yritysten kustannuskilpailukykyä korostava argumentti perustuu siihen, että teollisuus nostaa Suomen taantumasta. Ajatusmallin keskipisteessä on ajatus, että yritysten kustannuskilpailukyky parannetaan pidättäytymällä palkankorotuksista ja supistamalla yritysten muita kustannuksia. Silloin niiden kustannuskilpailukyky kansainvälisessä kaupassa paranee ja yritykset saavat lisää tilauksia. Tämän ajattelumallin hintana on taantuma kotimarkkinoilla, jonka palkkamaltti ja menojen leikkaukset saavat aikaan."
Samanaikaisesti halutaan kaikki tekemään töitä työmarkkinoille, eläkkeellepääsyikää nostettiin, eläkkeelle pääsyä on vaikeutettu viime vuosien aikana useilla eri päätöksillä, on vaadittu työperäisen maahanmuuton lisäämistä jne. Mutta minne nämä "uudet" tekijät sitten sijoitetaan kun samanaikaisesti leikataan ja työntekoa "tehostetaan". Suomen talous tuntuu olevan melkoisessa oravanpyörässä.
Kirjoituksen lähetti Ilkka Eskola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti