torstai 23. joulukuuta 2010

Joulutervehdys blogin lukijoille

Kuvan lähetti Ilkka Eskola

perjantai 12. marraskuuta 2010

Autoilija Moskovassa

Olen ollut omalla autolla Pietarissa (Leningradissa) ja Novgorodissa. Nähtyäni allaolevan videon olen haudannut ajatukseni ajella omalla kulkuneuvollani Moskovaan.

YouTube on poistanut videon liian raakana !!!!!

Kirjoitti Ilkka Eskola

maanantai 20. syyskuuta 2010

HKScan -konserni suunnittelee uusia rakenteellisia muutoksia Suomessa ja Ruotsissa

HKScan on Pohjois-Euroopan johtavia ruokayhtiöitä. Sen kotimarkkinoihin kuuluvat Suomi, Ruotsi, Baltia ja Puola. HKScan valmistaa, myy ja markkinoi sian- ja naudanlihaa, siipikarjatuotteita, lihavalmisteita ja valmiita ruokia lukuisilla tunnetuilla paikallisilla tuotemerkeillä. HKScan toimii yhdeksässä maassa ja sillä on noin 10 000 työntekijää. Konsernin tärkeimmät tavaramerkit ovat: HK, Kariniemen, Scan, Pärsons, Rakvere, Tallegg, Rigas Miesnieks, Klaipedas Maistas sekä Sokolow (ja uutena Rose Poultry).

Pörssitiedotteessa 15.9.2010 HKScan Oyj:n toimitusjohtaja Matti Perkonoja ilmoitti, että ”HKScanin suomalaisen tytäryhtiön HKScan Finlandin ja ruotsalaisen tytäryhtiön Scan AB:n rakenteita suunnitellaan tehostettavan edelleen vuosien 2011–2013 aikana. Uusilla HKScan-konsernin sisäisillä toimenpidesuunnitelmilla tähdätään Suomen osalta vuoden 2011 loppuun mennessä 12,5 miljoonan ja Ruotsin osalta vuosi sitten kerrottuun 30 miljoonan euron kehittämishyötyihin.”

Käytännössä tämä merkitsee Suomen ja Ruotsin HKScanin toimipaikoilla lähes 500 työntekijän kehittämistä ulos konsernista ja muiden työtahdin muuttamista yhtiölle sopivammaksi eli vauhdikkaammaksi. Näin päästään edellä kerrottuun yli 40 miljoonan euron ”kehittämishyötyihin”.

HK-Scan uhkaa toimintojensa siirtämistä osittain ulkomaille, jos se ei onnistu pääsemään yhteisymmärrykseen henkilöstön kanssa Suomessa. Toimitusjohtaja Perkonoja: ”Sanon suoraan, että kyse on siitä, kuka haluaa tehdä näitä töitä. Työnantaja yksin ei pysty työpaikkoja varmistamaan. Ruotsissa ja Baltiassa työntekijät ymmärtävät yrityksen kilpailukyvyn merkityksen päivänselvästi, mutta Suomessa on ollut ongelmia. Tästä asiasta pitäisi Suomessa puhua yleisemminkin.” Perkonoja sanoo suoraan myös sen, että yksi vaihtoehto on siirtää toimintoja ulkomaille.

Onkohan toimitusjohtaja Matti ”leikkaaja” Perkonoja ottanut huomioon, että konsernin tuotosta tulee vielä tällä hetkellä kolmasosa Suomesta?
Kirjoitti Ilkka Eskola

sunnuntai 28. maaliskuuta 2010

Yleisradio Oy:n julkinen palvelu ja rahoitus

YLE sekoilua Arkadianmäellä

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti helmikuussa 2008 työryhmän selvittämään Yleisradio Oy:n julkista palvelua ja rahoitusta. Työryhmän tehtävänä oli tehdä ehdotuksia Yleisradio Oy:n julkisen palvelun määrittelystä ja laajuudesta sekä rahoituksen järjestämisestä. Työryhmän tuli ehdotustensa pohjaksi selvittää julkista palvelua sekä julkisen palvelun erilaisia rahoitusvaihtoehtoja, niiden toteuttamismahdollisuuksia ja vaikutuksia. Työryhmän tuli ottaa huomioon julkisen palvelun toimintaedellytysten pitkäjänteinen turvaaminen, julkisen palvelun laajuuden ja rahoituksen vaikutukset suomalaisiin viestintämarkkinoihin sekä julkisen palvelun merkitys suomalaisen sisältötuotannon edistäjänä.

Parlamentaarista työryhmää johti kansanedustaja Mika Lintilä (kesk). Varapuheenjohtajina toimivat kansanedustajat Tarja Filatov (sd) ja Jari Koskinen (kok). Ryhmän jäseninä olivat kansanedustaja Bjarne Kallis (kd), kansanedustaja Martti Korhonen (vas), kansanedustaja Anni Sinnemäki (vihr), kansanedustaja Raimo Vistbacka (ps) ja kansanedustaja Ulla-Maj Wideroos (r) sekä alivaltiosihteeri Martti Hetemäki valtiovarainministeriöstä, ylijohtaja Liisa Ero liikenne- ja viestintäministeriöstä, toimitusjohtaja Kari Väisänen Taloudellisesta Tiedotustoimistosta ja yhteiskuntatieteiden tohtori Juhani Wiio.

Työryhmä luovutti loppuraporttinsa viestintäministeri Suvi Lindénille 23.4.2009. Työryhmä esitti yksimielisesti, että rahoitusmallina olisi asuntokohtainen mediamaksu ja Ylen hallintoneuvoston asema olisi säilynyt entisellään laajennetuin toimintavelvollisuuksin.

Mediamaksun oikeudenmukaisuus nousi heti yleiseksi puheenaiheeksi: yksinäinen toimeentulotuella kituuttava joutuisi ulosoton uhalla maksamaan mediamaksun vaikka hänellä ei televisiota olisikaan jne. Kansalaisten tuomio mediamaksun maksutapaan oli yksiselitteisen tuomitseva. Ihmeteltiin, missä demarien Filatov, kristillisten Kallis, vasemmiston Korhonen, vihreiden Sinnemäki ja perussuomalaisten Vistbacka olivat työryhmän tehdessä päätöstään. Kiistaa ei syntynyt vain rahoitusmallista, vielä suurempi riita näyttää nousevan valvonnasta. Hallituspuolueet haluavat YLE:lle työryhmän ehdotuksesta poiketen ulkopuolisen valvontaelimen. Näin parlamentaarisen työryhmän kummatkin perusehdotukset on kuopattu.

Liikenne- ja viestintäministeri Suvi Lindenin (kok) puhalsi pelin poikki, ja ilmoitti ettei tuo ehdotusta tälle eduskunnalle ja keikautti samalla koko eduskunnan sekaisin. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) sanoi, että ulkopuolinen valvoja oli tärkeä periaatekysymys hallitukselle. "Kun kerran ihmiset pakotetaan maksamaan Yle-maksua, niin pitää olla joku elin - joka ei ole Yle itse - joka arvioi, kuinka laaja Yleisradio Suomeen tarvitaan." Ulkopuolista valvojaa tarvitaan, ettei julkisella rahoituksella toimiva Yleisradio vääristäisi toiminnallaan media-alan kilpailua. Kataisen taivaassa kimmeltääkin hallitusvaltaan kritiikittömästi suhtautuva kaupallinen mediamaailma. Katainen on torjunut eduskunnassa budjettirahoitusta sillä, että ei ole aivan oikein, että YLE:n rahoitus olisi poliitikkojen käsissä. Kukahan Kataisen mielestä mediamaksun suuruudesta sitten päättäisi? Pelkääköhän Katainen kansan nousevan päättäjän asemaan.

Kun mediamaksusta ei taida löytyä työryhmän esityksen pohjalta sosiaalisesti oikeudenmukaista mallia, jää Ylen rahoituksen vaihtoehdoksi vain budjettirahoitus. Tämä malli on kaikkein oikeudenmukaisin ja turvaa pitkäjännitteisimmin yleisradion toimintaedellytykset.


PS. Helsingin Sanomat 23.3.2010: Kuntaliitto laskee, että suomalaisten pitäisi jaksaa työelämässä yli 70-vuotiaiksi, jos kansan huoltosuhde halutaan pitää nykyisenlaisena. Että kyllä ne Ylen maksut tulevat hoidetuksi.
Kirjoitti Ilkka Eskola

tiistai 23. maaliskuuta 2010

Lakko-oikeus

Lakko-oikeus perustuu sekä Suomen perustuslain (731/1999) 13 §:n 2 momentin ammatillisesta yhdistymisvapaudesta johdettuun työtaisteluoikeuteen. Perusoikeusuudistuksen esitöissä todetaan muun muassa, että osallistuminen tai osallistumatta jättäminen ammattiyhdistystoimintaan tai lailliseen työtaistelutoimenpiteeseen ei ole hyväksyttävä peruste esimerkiksi työstä erottamiseen tai erilaiseen kohteluun työelämässä (HE 309/1993 s. 61/I). Tähän lausumaan voidaan perustaa työtaisteluoikeuden perustuslain suoja. Myös perustuslakivaliokunta on tulkintakäytännössään vahvistanut työtaisteluoikeuden liittyvän perustuslain 13 §:n 2 momentissa turvattuun ammatilliseen yhdistymisvapauteen esimerkiksi lausunnoissa PeVL 12/2003 vp ja PeVL 3/1998 vp.
Kansainvälisiä sopimuksia ovat mm. Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimus nro 87, joka koskee ammatillista järjestäytymisvapautta ja ammatillisen järjestäytymisoikeuden suojelua, sekä yleissopimus nro 98, joka koskee järjestäytymisoikeuden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden periaatteiden soveltamista.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) päätöksessä 21.4.2009 (nro 68959/01) ensi kertaa EIT:n historiassa katsottiin yksiselitteisesti, että työtaisteluoikeus kuuluu Euroopan ihmisoikeussopimuksen takaaman ammatillisen järjestäytymisvapauden suojan piiriin.
Työtaisteluoikeutta käsitellään myös Euroopan unionin perusoikeuskirjan 28 artiklassa "Neuvotteluoikeus ja oikeus työtaistelutoimiin". Atikla 28: "Työntekijöillä ja työnantajilla tai näiden järjestöillä on unionin oikeuden sekä kansallisten lainsäädäntöjen ja käytäntöjen mukaisesti oikeus asianmukaisilla tasoilla neuvotella ja tehdä työ- ja virkaehtosopimuksia sekä oikeus ryhtyä eturistiriitatilanteissa etujensa puolustamiseksi työtaistelutoimiin, lakko mukaan lukien."
Euroopan yhteisöjen tuomioistuin EYT vahvisti 11.12.2007 antamassaan tuomiossa ensimmäistä kertaa sen, että ammattiyhdistysliikkeen neuvotteluoikeus ja lakko-oikeus ovat perusoikeuksia ja kuuluvat olennaisena osana kansainvälisiin ja yhteisön oikeuden periaatteisiin.
Suomi on ratifioinut Euroopan sosiaalisen peruskirjan. Euroopan sosiaalisen peruskirjan mukaan sopimuspuolet sitoutuvat tunnustamaan työntekijöiden ja työnantajien oikeuden ryhtyä eturistiriitatilanteessa yhteistoimiin, kuten lakkoon, edellyttäen kuitenkin, ettei voimassa olevista työ- ja virkaehtosopimusten velvoitteista muuta seuraa (6 artiklan 4 kappale).
Lisäksi Suomea sitoo YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus.

Ylläoleva laki- ja sopimusmäärä huomioon ottaen ei ole ihme, että vapaa järjestäytymisoikeus ja siihen liittyvä lakko-oikeus ovat kuuluneet itsestäänselvyytenä työelämään 1940 luvulta alkaen. AKT laukaisi tällä kertaa keskustelun lakko-oikeuden rajoittamisesta. Tätä oikeutta EK ja sen edeltäjä STK ovat useaan otteeseen vaatineet kavennettavaksi. Poliittinen oikeisto on tukenut työnantajien vaatimuksia. Pyrkiikö Vanhanen nyt kolmikannalla lakko-oikeuden rajoittamisen kautta kohti työehtojen sanelua ja järjestäytymisen murentamista? Onneksi ainakaan toistaiseksi ei vielä olla palattu 1920 ja 1930-luvun vaaran vuosiin.

PS. EK:n harmituksen kyllä ymmärtää: yli 200.00 työttömän piti turvata heille leppoisan kevään.
Kirjoitti Ilkka Eskola

tiistai 16. maaliskuuta 2010

”Nalle” Wahlroos unohti UPM:n irtisanotut

UPM-Kymmenen hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos MTV3:n uutisten haastattelussa 15.3.2010: ”Lähtökohtaisesti minua on aina ihmetyttänyt se, miksi ammattiyhdistysliike ei ole koskaan korvausvelvollinen mistään tuottamastaan tappiosta tai menetyksistä. Sen sijaan me kaikki muut, jotka toimimme taloudessa, joudumme aina päätöksiä tehdessämme ottamaan huomioon, että joudumme kantamaan niiden seuraukset”.

Nalle näyttää elävän eri maailmassa koska ei ole huomannut, että UPM:ssäkin päätöksiä tehtäessä ja seurauksia kannettaessa raskaimman taakan joutuvat kantamaan, eivät ne jotka päätöksiä tekevät vaan irtisanotut ja irtisanottavat työntekijät.

Kirjoitti Ilkka Eskola

sunnuntai 14. maaliskuuta 2010

AKT liian pieni lakkoilemaan?

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK vaatii pikaisia toimia työrauhajärjestelmän uudistamiseksi. AKT:n lakot osoittavat EK:n mukaan, että nykyinen käytäntö ja yksi pieni avainryhmä pystyvät romuttamaan koko maan talouden, kertoi STT 4.3.2010.

Edellä mainitusta uutisesta selviää, että AKT:n ahtaajat ovat liian pieni ryhmä esittämään lakon avulla työehtoihinsa parannuksia. Onko niin, että jos paperi- ja metalliliitto yhdessä olisivat vaatimassa samoja asioita kuin AKT nyt, niin se olisi EK:n mielestä hyväksyttävää (ne kun eivät olisi ”yksi pieni avainryhmä”). Tietysti alku-olettama on virheellinen: Paperiliitto on nykytilanteessa hampaaton tehtaiden sulkemisten takia ja metalliliitto on ollut hampaaton jo nelisenkymmentä vuotta (viimeksi kun metalliliitto nosti taistelulipun runsas kymmenen vuotta sitten, se ei yrittänyt painostaa työnantajaa vaan toista SAK:laista ammattiliittoa sähköliittoa).

Ilmankos EK on hermostunut, se kun on jo tottunut olemaan vuosikausia kukkona tunkiolla.

Toinen syy siihen, miksi EK on hermostunut selviää samasta STT:n uutisesta: EK:ssa katsotaan, että AKT:n vaatimukset eivät ole missään järkevässä mittasuhteessa lakon aiheuttamiin menetyksiin ja vahinkoihin. Viennin menetykset ovat 110 miljoonaa euroa päivässä.

Ahtaajat, ”pieni (avain)ryhmä” vaatii muutosturvarahastoa. josta maksettaisiin työn tarjoamisvelvollisuuden jälkeen edelleen työttöminä olevalle ahtaajalle muutosturvarahaa. Tämä on EK:n mielestä niin kallis ratkaisu, että kannattaa menettää vientituloja 110 miljoonaa euroa päivässä.

Voiko olla niin, että niin kauan kun työnantajilla on halpaa potkia ihmisiä kilometritehtaalle löytyy aina joukosta ammattiliittoja, jotka uskaltavat tai vain ymmärtämättömyyttään vaativat työnantajilta poispotkittaville lisäturvaa? Tällaista yhteiskunnan uusjakoa EK kuitenkin pelkää: Rupeavat pian vaatimaan johtajien bonus- ja optio-ohjelmia poistettaviksi ja osinkojen maksamisesta luopumista jos työntekijöitä irtisanotaan yrityksestä huonoon taloudelliseen tilanteeseen vedoten.
Kirjoitti Ilkka Eskola

perjantai 5. maaliskuuta 2010

Vedenhakumatka

Isoisän kertomuksia 1

Isoisän ollessa lapsi, joutui hän auttamaan voimiensa mukaan vanhempiaan. Kerran kirkkaana talvipäivänä hän työntäen vesikelkkaa, jossa oli iso saavi, meni hakemaan avannosta vettä. Koska oli pureva pakkasilma, oli hänellä avannon aukaisua varten mukanaan kirves.

Kun hän oli lähellä järven rantaa, huomasi hän kauhukseen susilauman juoksevan vesikelkan jälkiä pitkin häntä kohden. Nopeasti isoisä kieräytti ison puisen vesisaavin vesikelkasta, käänsi sen ylösalaisin ja kirves mukanaan ryömi saavin sisälle. Saavin reunat eivät osuneet tiiviisti maahan, koska saavin korvat estivät sen. Sudet työnsivät käpäliään saavin reunojen alitse tavoitellen isoisää. Isoisä napsautti kirveellä suden käpälän poikki aina kun käpälä ilmestyi näkyviin. Kun sudet haistivat veren hajun alkoivat ne syödä toisiaan.

Vähän ajan kuluttua tuli täysin hiljaista ja isoisä kurkisti saavin alta. Sudet olivat raadelleet toisensa ja koko lauma makasi kuolleena saavin ympärillä. Isoisä kieritti saavin jälleen vesikelkkaan ja työnsi kelkan avannon reunalle. Kirveellä isoisä avasi avannon ja täytti saavin. Kotiin oli mukava palata jännittävän vesihakumatkan jälkeen.

^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
Me lapset istuimme isoisän ympärillä lattialla ja kuuntelimme isoisän hurjaa lapsuutta.
Kirjoitti Ilkka Eskola

sunnuntai 14. helmikuuta 2010

Taas uusi harmaa alue: Hyppypuku

Lahden kisojen jälkeen hiihtäjä Myllylä kertoi hiihtäjien käyttävän hyväkseen ns. harmaata aluetta eli kaikki mikä ei ole säännöissä kiellettyä on sallittua. Silloin tunnontuskissa ollut Hiihtoliitto ilmoitti, että kaikista harmaan alueen kepulikonsteista luovutaan.

Suomalaiset ovat valitelleet itävaltalaisten mäkihyppääjien liito-oravapukujen tuovan ylivoimaisen edun ja ovat tuominneet tällaisen sääntövastaisuuden. Nyt selvisi miksi itävaltalaiset eivät ole näissä pukineissa joutuneet diskatuiksi: Suomen päävalmentaja Väätäisen mukaan hyppääjän tulee pukukontrollissa tunkea puvun taipeet tiukasti kainaloihin ja nivusiin.

Mutta aina löytyy Suomenkin hyppääjien joukosta sellaisia typeryksiä, jotka eivät näytä oppivan, millä tavoin sääntöjä voidaan kiertää eli siirtyä harmaalle alueelle. Harri Ollin asento lipesi kontrollihuoneessa, jolloin toinen hiha valahti alemmas. Janne Väätäisen mukaan tämä voisi sattua kenelle tahansa. 51 hyppääjän puku voitaisiin tuomita laittomaksi (eli kaikki nämä muut 50 hyppääjää osaavat Väätäisen mukaan tunkea puvun taipeet tiukasti kainaloihin ja nivusiin).

Ja rehellistä sääntöjen mukaista urheilua ei edes yritetä suomalaisessa mäkihypyssä harjoittaa: "Harri harjoittelee nyt sitten pukukontrollia" Väätäinen jatkoi.

Kirjoitti Ilkka Eskola    

perjantai 5. helmikuuta 2010

Pääseekö vielä eläkkeelle vai pitääkö kuolla työnsä ääreen

Vuoden 2005 eläkeuudistus
Vuoden 2005 eläkeuudistuksen tarkoituksena oli kohottaa eläkeikää 2-3:lla vuodella. Suomalaisten keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on noussut, kertoi Eläketurvakeskus 12.2.2008. Viime vuodelta 2007 kerättyjen tietojen mukaan eläkkeellesiirtymisiän odote oli 25-vuotiailla 59,8 vuotta ja 50-vuotiailla 61,7 vuotta. Eläketurvakeskuksen johtaja Hannu Uusitalon mukaan eläkkeellesiirtymisikä on noussut niiden arvioiden mukaisesti, joita tehtiin vuoden 2005 työeläkeuudistuksen yhteydessä. Myös eläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt arvioiden mukaisesti

Sosiaalitupo 2009 ( 22.01.2009)
Poliittinen oikeisto ja Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ovat vuosia toistaneet, että verohelpotusten tuomilla talouden “dynaamisilla vaikutuksilla” elvytetään talous ja näin odotetaan verotulojen kasvavan ja hyvinvointivaltion palvelujen säilyvän tai jopa paranevan. Työmarkkinaosapuolilta esittivät eläke- ja työttömyysturvan uudistamisesta vuosille 2009–2014 ns. sosiaalipaketin. Paketissa työmarkkinakeskusjärjestöt ehdottavat valtiovallalle merkittäviä uudistuksia työeläkkeisiin ja työttömyysturvaan. Tavoitteena on parantaa työllistävyyttä, toimeentuloa ja sosiaaliturvan rahoituksellista kestävyyttä sekä elatussuhdetta. Työmarkkinajärjestöt ilmoittivat yksimielisenä, että ehdotusten lähtökohtana on ollut työnantajan kansaneläkemaksun poistaminen hallituksen elvytysratkaisun osana. Iloisena Katainen poistikin työnantajilta Kela-maksut käyttäen hyväksi lama-hysteriaa ja kansalaisten perusturvan heikennyspeikkoa. Hän teki pääomalle ja tuotantoelämälle palveluksen, joka maksoi yhteiskunnan tulomenetyksinä noin miljardi euroa. Nyt valtio ottaa reilusti velkaa, jotta parempiosaisille voitaisiin jakaa lisää verohelpotuksia.

Eläketyöryhmä 2010
Eläketyöryhmän tehtävänä oli löytää keinoja joilla eläkkeelle siirtymistä voitaisiin myöhentää 3 vuotta vuoteen 2025 mennessä. Työryhmässä EK kuitenkaan ei välittänyt varsinaisesta toimeksiannosta. EK oli saanut jo läpi merkittäviä verovaateitaan: Omaisuusveron poisto, työnantajan kansaneläkemaksun poistoja veroprogression lieventämisen, joten nälkä kasvoi.

Elinkeinoelämän keskusliiton esitti tavoitteitaan eläketyöryhmässä: Osa-aikaeläke pois, työttömyysturvan lisäpäivät pois, varhennettu vanhuuseläke pois, karttuman painopisteen siirto lähemmäksi 63 vuotta, 63 vuoden iässä eläkkeelle vain 40 vuoden työhistorialla ja vanhuuseläkkeelle pääsy sidotaan elinajan odotteeseen.

Eläkeputken poisto kuului EK:n ehdottomiin vaatimuksiin, koska se heidän mukaansa se lisää ikääntyneiden irtisanomisia (kas kun eläkeputkelle laitto ei olekaan todellista irtisanomista!). Helpoin tapa työnantajilla eläkeputken poistoon olisi ollut EK:n päätös, etteivät heidän jäsenensä irtisano 60 vuotiaita kävelemään työttömyyskortistoon. Mutta se ei ole todellisuutta. Kuinka työnantajat, jotka nyt potkivat 50 vuotiaita kilometritehtaalle pitäisivät töissä 60-70 vuotiaita. EK:n vaatimus työttömyysturvan lisäpäivien poistamisesta leikkaisi reilut 100 miljoonaa euroa työnantajien työttömyysturvamenoja vuodessa. Työttömyyden kasvaessa summa moninkertaistuisi. Näistä kustannuksista EK pyrki eroon työuraneuvotteluiden varjolla. Samalla EK yrittää siirtää työttömyysturvan kustannukset valtion eli veronmaksajien maksettavaksi.

Esim. SAK:n Kaija Kallinen totesikin, että "EK:n esitykset eläkejärjestelmän muuttamiseksi ovat eläke-etuuksien heikennyksiä, joilla ei vaikutuksia työurien pidentämiseen. Miten yli 60-vuotiaiden työttömyysturvan heikentäminen kuuluu tähän?"

Vuoden 2005 eläkeuudistuksen tarkoituksena oli kohottaa eläkeikää 2-3:lla vuodella (eli lähes saman verran kuin nyt päättyneen työryhmän tavoite = yhteensä 5-6 vuotta). Työelämässä pystyttäisiin varmasti pitempään ilman eläkemuutoksiakin, jos työtä on tarjolla, työolot ovat siedettävät ja työtehtävissä huomioidaan iän vaikutuksen työsuorituksen nopeuteen.

Suomessa "parempienkin ihmisten" esim. insinöörien työttömyys on jo arkipäivää. Nokiakin tarjoaa ”kultaista kädenpuristusta” (vuoden palkka) 15 vuotta yhtiössä työskennelleelle työntekijälle. He ovat jo nelikymppisinä entisiä huippuosaajia ja siten työmarkkinoilla ”ongelmajätettä”. Muutama vuosi sitten Ericsson antoi vastaavan tarjouksen yli 35-vuotiaille insinööreille, jotka olivat jo yli-ikäisiä innovatiiviseen työyhteisöön. Silti nykyinen hallitus on Suomessa nostamassa eläkeikää. Poliitikot eivät elä tämän päivän todellisuudessa.

Lisäksi on huomattava, että viikatemies on huolehtinut suurten ikäluokkien eläkkeistä vuonna 2025: 50 - 70 % ikäluokasta on jo silloin mullan alla. Tällöin voidaankin todeta, että nyt tehty eläkeuudistus oli oikeaan osunut: Eläkeläisten määrä on alkanut laskea ja eläkeuudistukset ovat vaikuttaneet, eläke jää pieneksi kun viimeiset vuodet eletään kitkutellen ja mahdollisesti sossun luukulta. Työelämän ongelma on siinä, että ihmiset eivät jaksa eivätkä viihdy työpaikalla niin vanhoiksi kuin kestävä huoltosuhde vaatisi. Työkulttuuria tulisi ravistella työelämän laadun eli hyvinvoinnin parantamiseksi. Eiväthän suomalaiset palkansaajat karkaa eläkkeelle laiskuuttaan tai selkärangattomuuden vuoksi. Mutta jos paikat ei kestä niin ne ei kestä.

Kyseessä onkin suuri eläkerahastojen puhallus: Kun eläkeikää nostetaan kolmella vuodella niin eläkerahastojen vastuu vähenee vastaavasti ja vakuutusyhtiöiden omistajat voivat nostaa taskuunsa 20 miljardia. Helsingin Sanomien Huusko toteaa kolumnissaan:"Uuden elinaikakertoimella korjatun arvion mukaan eläkeholhokki Huusko (s.1963) saa vanhuuseläkettä nykytuloistaan melko tasan puolet, jos jää eläkkeelle "normaalisti" 63-vuotiaana. Jos hän jaksaa jatkaa duunissa kaksi lisävuotta, saa hän vanhan kaavan mukaisesti eläkettä 60 prosenttia tuloistaan. Oikeastaan eläkeikäni on sillä keinoin nostettu jo 65 vuoteen. Yhdellä pienellä kerroinkikalla." (eli elinikäkertoimella).

Kuin tilauksesta työryhmän työn päätyttyä erimielisenä julkaistiin 1.2.2010 valtiovarainministeriön raportti. Raportin mukaan julkinen talous on ajautumassa umpikujaan ja kestävyyden palauttamiseksi tarvitaan mittava sopeutusohjelma. Talouskriisi ja heikko työllisyystilanne yhdessä väestön ikääntymisen kanssa ovat syventäneet julkisen talouden kestävyysvajetta. Raportin laskelmat osoittavat, että ilman sopeutustoimia julkinen talous ajautuu kestämättömään tilanteeseen. Mitä pidemmälle korjaustoimet lykätään, sitä vaikeammiksi ongelmat muodostuvat sekä taloudelliselta että sosiaaliselta kannalta. Raportin mukaan kestävyysongelman suuruus on sitä luokkaa, että sen ratkaisemiseksi tarvitaan sekä rakenteellisia toimia että kaikkien menokohtien kriittistä arviointia, menojen supistuksia ja uudelleenkohdennuksia. Myös verotuksen maltillista kiristämistä tarvitaan.

Valtiosihteeri Raimo Sailas saikin syyn ilmoittaa, etteivät nyt ja vuonna 2005 saavutetut tulokset riitä mihinkään eli eläkeikiä on vielä nostettava ja sosiaaliturvaa on leikattava. Siinä päästään tekemään poliittista valintaa työurien pidentämisen, valtion ja kuntien menojen leikkauksen ja kolmantena asiana verotuksen kiristämisen välillä, Sailas laskelmoi.

Hallitus on pyytänyt OECD:ta arvioimaan suomalaisen eläke- ja työuraneuvottelujen lopputulosta. Tuntuu kuitenkin pelottavalta, että arvioijaksi on valittu instanssi, joka maaliskuussa 2009 julisti lisäpäiväoikeuden turmiolliseksi ja vaati sen poistamista välittömästi. OECD on ottanut useaan otteeseen kantaa suomalaiseen eläkejärjestelmään. Sen linjaukset ovat vain noudattavat ihmeteltävästi Suomen oikeistopoliitikkojen ja työnantajien ajatuskulkuja.

Olemmeko pudonneet suohon?
Kapitalistit ovat olleet huolissaan ”työvoimapulasta” samalla tapaa kuin ennen 90-luvun lamaa. Vaikka tuotanto on 90-luvulta kasvanut valtavasti, niin työtunnit eivät. Osa kasvusta on puristettu työntekijän selkänahasta ja se näkyy nyt työpahoinvointina. Työttömien lisääntyminen on määrällisesti sama kuin 2010-luvulla eläkkeelle siirtymisestä johtuva työvoiman vähentyminen.

90-luvun lamavuosien jälkeen vuoteen 2008 nousukauden aikana kokonaistuotanto on kasvoi yli kaksinkertaiseksi ja vienti kolminkertaistui. Vuonna 1990 tehtiin 4,4 miljoonaa työtuntia. Vuoteen 2008 mennessä työtunnit olivat vähentyneet jo 3.5 miljoonaan. Kehitys kertoo karua kieltä siitä, että työ tehdään nyt joustavina epätyypillisinä työsuhteina, joilla ei pysty elämään. Useat osa-aika-, pätkätyöläiset ja jopa kokoaikaiset matalapalkkatyöläiset joutuvat turvautumaan sosiaalisiin tulonsiirtoihin. Lisäksi näitä henkilöitä odottaa, jos he joskus pääsevät eläkkeelle, epätyypillisen pienet eläkkeet.

Koko Suomea uhkaava huoltosuhdeongelma on pitkään käsitetty väärin. Työikäisten määrä ei sinänsä ole valtavasti laskemassa, sillä ensi vuonna 15 - 64 –vuotiaita arvellaan olevan noin 3,5 miljoonaa ja vielä viidenkymmenenkin vuoden päästä 2060 noin 3,4 miljoonaa. Ensi vuonna huoltosuhteen ennakoidaan olevan 51,6%, eli työikäisiä on vielä noin kaksi kertaa enemmän kuin työiän ulkopuolisia. Huoltosuhde on harvoin ollut tilastoidussa historiassamme näin edullinen. Kaukaisemmissa ennusteissa huoltosuhteen arvellaan nousevan vuonna 2020 65,4%:iin ja 2030 73%:iin. Jos näin kävisi, ei sekään olisi ennen kuulumatonta, 1900-luvun alussakin huoltosuhde oli yli 70%:ia. Väestötieteilijät voivat ennustaa mitä vain, mutta ennusteita on vaikea uskoa, kun vallitseva viisaus tuntuu olevan, että ihmisten kohtalo on kuolla kupsahtaa työnsä ääreen.
Kirjoitti Ilkka Eskola

sunnuntai 17. tammikuuta 2010

Nobelin rauhanpalkinto / Afganistan ja Haiti

Afganistan
Radiouutiset kertoi Nobelin rauhanpalkinnon saajan presidentti Barack Obaman aikovan pyytää kongressilta tälle vuodelle vielä 33.000.000.000 (33 miljardia) dollaria USA:ssa epäsuosittuun Afganistanin sotaan. Lisärahoitusta tarvitaan, koska osana sotastrategian uudistusta Obama määräsi viime vuoden lopulla lisättäväksi Afganistanissa olevia joukkoja 30.000:lla hengellä eli yhteensä 100.000 henkeen.
Pentagonin tältä vuodelta saama budjettirahoitus nousisi siten 660 miljardista dollarista 693.000.000.000 (693 miljardiin) dollariin. Tästä summasta on varattu suoraan Afganistanin ja Irakin sotiin 159.000.000.000 (159 miljardia) dollaria.



Haiti
Maanjäristyksen uhreille Haitissa USA on lupautunut hankimaan 100.000.000 (100 miljoonalla) dollarilla ruokaa, vettä ja lääkkeitä. Presidentti Barack Obama lupasi haitilaisille, ettei heitä olisi hylätty tai unohdettu.
USA lähettää 3500 sotilasta Haitiin hätäapuun ja valvomaan turvallisuutta. Haitissa asuu noin 45.000 amerikkalaista.

Yhteenveto
Ylimääräinen 33 miljardia dollaria / hätäapu 100 miljoonaa dollaria. Rauhanpalkinnon saaja laittaa rahantarpeet järjestykseen.
Kirjoitti Ilkka Eskola

torstai 14. tammikuuta 2010

Islantilaisparat

Kertomus, joka voisi olla tottakin:Sijoitan vähäiset varani lahden eteläpuolen pankkiin, joka maksaa nyt parhaimman määräaikaistalletuksen koron. Jos kävisi niin ikävästi, että pankki keikahtaisi, niin silloin normaalin käytännön mukaan (vertaa Britannia ja Hollanti) Suomen valtio tulisi hätiin ja korvaisi minulle kadotetun pääoman. Sen jälkeen Suomen valtio perisi Virolta minun ja kaikkien muidenkin taloudellisesta riskeistä ymmärtämättömien suomalaisten korvatut talletussummat korkoineen. Varmasti virolaiset ystävämme ymmärtäisivät suomalaisten veljiensä hädän ja maksaisivat ilomielin velkansa, varsinkin kun se olisi esim. vain 12.000 euroa / kansalainen (kuten Islannissa).

* * * * * * * * * *

Kun islantilaiset pankit aloittivat vuosituhannen alussa pyramidihuijaukseen perustuvan pankkihyökkäyksen, he seurasivat suuren maailman (pääasiassa yhdysvaltalaisten pankkien) esimerkkiä: Lainataan korkealla korolla rahaa, tehdään kauppoja ja myydään voitolla, voitoilla maksetaan aikaisempaa velkaa, lainataan lisää rahaa ja kierre jatkuu siihen saakka kun kupla puhkeaa. Landsbank tarvitsi rahaa. Perustettiin Icesave keräämään korkealla korolla rahaa briteiltä ja hollantilaisilta. Brittiläiset ja hollantilaiset riskisijoittajat sijoittivat islantilaisen korkean koron maksavaan Icesaveen 3,8 miljardia euroa. Landsbank ei pystynyt edes näillä rahoilla maksamaan entisiä korkealla korolla ottamiaan velkojaan pois vaan kaatui. Velkavivutus kasvoi niin suureksi, että imaisi kokonaisen kansakunnan, Islannin, mukaansa.

Mutta riskisijoittajien Hollannissa ja Britanniassa ei tarvinnut murehtia. Näiden maiden hallitukset halusivat jatkaa vallassa. Se virhe, ettei sijoittajia oltu varoitettu pankkiriskistä korjattiin maksamalla tuo 3,8 miljardia euroa veronmaksajien pussista raha-ahneille sijoittajille. Pankkisäätelyn alasajosta maksettiin nyt miljardisummia. Britaniassa hurskasteltiin ja todettiin, että Islannin voi luokitella rosvovaltioksi, A-Qaidan tapaiseksi terroriorganisaatioksi, ja jäädytti Icesave-rahoja terrorisminvastaisten lakiensa nojalla.

Pankkisäätelyn alasajoa aikanaan ajaneiden brittien ja hollantilaisten valtiomahdit vaativat nyt sijoittajille maksettua 3,8 miljardia euroa huikealla 5,5 prosentin korolla Islannin valtiolta. Eihän se summa eikä mikään. Isalnnissa on 320.000 asukasta ja maksuvaade on asukasta kohden vain vajaa 12.000 euroa!! Kapitalismin lippulaiva talouslehti Financial Times´inkin mielestä eletään härskiä aikaa. Lehti toteaa, että maksuvaade 3,8 miljardia euroa on Britanialle ja Hollannille mitätön summa. Britanian tänä ja ensi vuoden elvytykseen tarvitsemastaan lainasta se on vain 1 (yhden) prosentin luokkaa. Financial Times toteaa lisäksi, että Britanian ja Hollannin pankit saivat hyödyn sijoittajille maksetuista rahoista.

Yhdysvaltalainen taloustieteen professori Michael Hudson kävi Islannissa loppukesällä. Hänen mukaansa Islannin ei pidä yrittääkään maksaa velkaansa, koska se ei voi maksaa. Velkasumma nousisi Islannin kaliiperiin nähden hyvin korkeaksi, eivätkä EU ja velkojaksi rekrytoitu IMF ole kertoneet, miten ne kuvittelevat Islannin voivan maksaa. Professori kirjoittaa myös, että vastuuta ja syyllisyyttä on yhtä lailla esim. brittihallituksella, joka teki omapäisiä ratkaisuja Islannille koituvista ongelmista välittämättä.

Islantilaiset ovat saaneet yllättäviä puolustajia Englannin talousvaikuttajista:
Financial Times -lehti näkee pääkirjoituksessaan (Do not put Iceland in a debtor’s prison, 7.1.), ettei Islannin presidentillä Grimssonilla ollut muuta vaihtoehtoa kuin hyllyttää veto-oikeudellaan Icesave-laki. Neljännes islantilaisista oli allekirjoittanut vetoomuksen lain kumoamisesta. Lehden mukaan Britannian ja Hollannin kova painostus on kääntynyt näin itseään vastaan. FT, joka on johdonmukaisesti pääkirjoituksissaan peräänkuuluttanut Britannian hallitukselta lievennystä Icesave-takaisinmaksusopimukseen, kritisoi Icesave-asian liittämistä IMF-rahoitukseen ja lainoihin mm. muilta Pohjoismailta. Lehden mukaan 3,9 miljardin euron saatava on myös velkojamaiden näkökulmasta ”triviaali”.
Independent-lehti arvostelee pääkirjoituksessaan (Iceland should not be bullied, 7.1.) jyrkästi Britannian hallituksen toimintaa. Independent näkee, että Britannian hallitus on käyttänyt vaikutusvaltaansa, että Icesave-lain läpimeno on edellytys IMF:n rahoitukselle ja EU-jäsenyydelle. ”Good oldfashioned blackail, one might call it,” lehti toteaa. Lisäksi Independent muistuttaa, että Britannian toimet Islantia kohtaan ovat olleet koko Icesave-sagan puhkeamisesta lähtien kovia mm. takavarikoidessaan Landsbankin omaisuuden terrorismilainsäädännön nojalla Britanniassa.

Suomen ja muiden pohjoismaiden on yhdessä vaadittava lievennyksiä takaisinmaksuvaateisiin, vaikkakin Islanti on monen suomalaisenkin mielestä öykkäröinnillään ansainnut rosvovaltion aseman.

Kirjoitti Ilkka Eskola

torstai 7. tammikuuta 2010

Kauppojen aukiololaki selkiinnytti asiointia ?

Päivittäistavarakauppa ry: "Järjestelmä oli sekava: kauppojen aukioloaikoja oli vaikea muistaa. Se haittasi suunnitelmien tekemistä ja arjen hallintaa. "

Laki vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen aukioloajoista astui voimaan uusittuna 1.12.2009 alkaen.

Aukioloaikojen pääsääntö
Ammattimaista vähittäiskauppaa sekä parturi- ja kampaamoliikettä saa lain mukaan harjoittaa arkipäivänä kello 7:n ja 21:n välisenä aikana, paitsi lauantaina kello 7:n ja 18:n välisenä aikana ja sunnuntaina kello 12:n ja 18:n välisenä aikana. Marras- ja joulukuussa isänpäivän ja jouluaaton välisenä aikana vähittäiskauppaa sekä parturi- ja kampaamoliikettä saa kuitenkin sunnuntaina harjoittaa kello 12:n ja 21:n välisenä aikana (poikkeukset em. pääsäännöstä alla).

Laki ei koske
  • apteekkeja;
  • lentoasemilla ja satamissa ulkomaanliikennettä varten varatuilla alueilla tai liikennevälineissä tapahtuvaa myyntiä;
  • päivittäistavarakaupan myymälöitä myyntipinta-ala on enintään 400 neliömetriä lukuun ottamatta juhlapäivien aukioloaikoja (juhlapäivien aukioloajat alla);
  • kioskikauppaa tai siihen verrattavaa kauppaa;
  • automaateista tapahtuvaa myyntiä;
  • markkina- ja torikauppaa;
  • majoitus- ja ravitsemisliikkeissä tapahtuvaa myyntiä;
  • sairaalassa tai huoltolaitoksessa tapahtuvaa myyntiä;
  • ulkosalla, bensiini- ja huoltoasemilla sekä autokorjaamoissa ja niihin verrattavissa myyntipaikoissa tapahtuvaa moottorien poltto- ja voiteluaineiden, nesteytetyn palavan kaasun sekä ajoneuvojen varaosien ja varusteiden kauppaa;
  • autokauppaa;
  • kukkien myyntiä eikä puutarhamyymälöissä tapahtuvaa kukkien, taimien, mullan, puutarhatyökalujen ja -kalusteiden sekä muiden vastaavien tuotteiden myyntiä;
  • huutokauppaa eikä sellaisten näyttelyiden järjestämistä, joissa myydään arvoltaan vähäisiä näyttelyn aiheeseen liittyviä tuotteita tai joiden yhteydessä ei tapahdu myyntiä;
  • antiikkitavaroiden ja käytettyjen tavaroiden myyntiä;
  • taidemyyntiliikkeissä ja julkisissa tiloissa tapahtuvaa taidemyyntiä;
  • koti- ja käsiteollisuustuotteiden myyntiä;
  • myymäläautoja ja muuta liikkuvaa kauppaa;
  • asemakaavalla vahvistetun kaupungin, kuntakeskuksen tai muun siihen rinnastettavan tiiviin asutuksen ulkopuolella sijaitsevaa kauppaa, ellei kyseessä ole vähittäiskaupan suuryksikkö tai vaikutuksiltaan suuryksikköön verrattavissa oleva myymäläkeskittymä (lakia ei sovelleta ennen tämän lain voimaantuloa toimintansa aloittaneisiin vähittäiskaupan suuryksiköihin ja myymäläkeskittymiin).
Vähittäiskauppojen sekä parturi- ja kampaamoliikkeiden pääsäännöstä poikkeavat aukioloajat vuonna 2010 (huomaa ed. oleva ”Laki ei koske”-kohta esim. alle 400 neliömetrin päivittäistavaramyymälät)
lain mukaan suljetut päivät
01.01.2010
06.01.2010
02.04.2010
04.04.2010
05.04.2010
01.05.2010
09.05.2010
13.05.2010
23.05.2010
26.06.2010
06.11.2010
14.11.2010
06.12.2010
25.12.2010
26.12.2010
lain mukaan rajoitettu aukioloaika (enimmäisaukioloaika)
30.04.2010 klo 7-18
25.06.2010 klo 7-12
24.12.2010 klo 7-12
31.12.2010 klo 7-18

Juhlapäivien aukioloajat enintään 400 neliömetrin päivittäistavaramyymälöissä vuonna 2010lain mukaan suljetut päivät
01.01.2010
06.01.2010
02.04.2010
04.04.2010
01.05.2010
09.05.2010
13.05.2010
23.05.2010
26.06.2010
06.11.2010
14.11.2010
06.12.2010
25.12.2010
lain mukaan rajoitettu aukioloaika (enimmäisaukioloaika)
05.04.2010 4 h välillä klo 8-18
30.04.2010 klo 7-18
25.06.2010 klo 7-12
24.12.2010 klo 7-12
26.12.2010 4 h välillä klo 8-18
31.12.2010 klo 7-18

Kaikki merkit viittaavat siihen, että Päivittäistavarakauppa ry tähtää edelleen aukiolojen laajentamiseen, mikä taas merkitsee sitä, että Palvelualojen ammattiliitto PAM saa taas neuvotella tes-parannuksia kaupan alalle.
kirjoitti Ilkka Eskola

tiistai 5. tammikuuta 2010

Jalkapantako väkivaltaisuudelle ratkaisu

Espoon tragedian innoittamina ovat nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa vastustavat yksilöt taas saaneet mielestään konkreettisen näytön monikulttuurisista vaaroista.

Pääministerikin ehätti popularisoimaan oleskeluluvan peruuttamisella, vaikkakin lehtitiedon mukaan "Minusta näyttää, että kyseessä on pikemminkin ihmissuhteisiin liittyvä rikos kuin ulkomaalaiseen alkuperään liittyvä kysymys" hieman lieventää asiaa. Pääministeri Vanhanen on kuitenkin selvästi sitä mieltä, että rikollisen mielenlaadun omaavat pitäisi karkottaa. Lisäisin listaan rikollisen mielenlaadun lisäksi militaristisen mielenlaadun. Karkotuksilla säästyttäisiin Myyrmannin, Jokelan, Kauhajoen ja Espoon tapaisilta tragedioilta.

Oikeusministeri Brax tarjoaa lähestymiskiellon valvontaan elektronista jalkapantaa. HS:n (31.12) mukaan poliisi oli lehdelle vahvistanut "Lähestymiskiellosta huolimatta ex-naisystävä ja Shkupolli olivat tekemisissä keskenään hiljattain" eli molemmilla olisi pitänyt olla panta jalassa (vertaa Matin ja Mervin yhteiselon aikaisempiin jatkumoihin). Elektronista jalkapantaa voisi kokeille ihmisille, jotka aikovat matkustaa Yhdysvaltoihin. Yhden vuoden ajan ennen matkustusta maahan CIA seuraisi mitä maahantulijat puuhailevat ja näin vapauden mallimaa säästyisi terroristien juonilta.
Kirjoitti Ilkka Eskola

sunnuntai 3. tammikuuta 2010

Aikaista joulunvalmistelua

Kun uudevuoden vaihteessa kiertelin eteläistä Suomea (oli huono keli ja kylmää), olin vähän hämmästynyt: Valaistuja joulukuusia, jouluvaloja yms. näkyi joka vähänkin arvonsa tuntevan kauppaliikkeen/keskuksen tuntumassa.

Muistan selvästi, vaikka dementtia vähän vaivaakin, että lapsuudessani kauppojen jouluikkunat avattiin ja köynnökset lamppuineen ripustettiin ikkunoiden ympärille pari viikkoa ennen joulua. Kun poikani oli lapsi, alkoivat  jouluvalmistelut jo joulukuun alkupäivinä. Mutta nyt jouluun valmistaudutaan jo 50 viikkoa ennen joulua.

Voi tätä markkinatalouden huuma-aikaa.
Kirjoitti Ilkka Eskola

perjantai 1. tammikuuta 2010

Lunta, lunta

Kertomus ihanasta lumesta

KIVA KUN TULEE TALVI JA LUNTA...


Joulukuun 11.klo 17.00
talvikuva1Lunta sataa. Ensilumi on sitten kaunista. Luonto tulee kauniin valkoiseksi ja mieli piristyy, kun ei ole enää niin pimeää. Tein vaimolleni ja itselleni kuuman rommitotin ja istuimme ikkunan ääressä katsomassa hiutaleiden leijumista kevyesti maahan ja peittämässä puun oksia. Todella kaunista.

Joulukuun 12.
Heräsin ja katsoin ikkunasta ulos. Koko maiseman peitti kristallinkirkas uusi lumi. Hieno näky. Jokaisella puulla ja pensaalla oli valkoinen kaapu. Tein talven ensimmäiset lumityöt ja nautin joka kolallisesta..
Kolasin sekä pihan että jalkakäytävän. Myöhemmin päivällä teknisen viraston aura aurasi tien ja työnsi lumen portin eteen. Kuljettaja hymyili minulle ja vilkutti. Minäkin vilkutin hänelle ja kolasin portin taas auki.

Joulukuun 13.
talvikuva2Viime yönä satoi vajaat 15 cm lunta ja pakkasta on pari astetta. Pihakoivuista katkesi muutamia oksia lumen painosta. Tein lumityöt. Ja taas saatuani työt valmiiksi, tuli aura-auto. Lumi oli tällä kertaa ruskeanharmaata.

Joulukuun 14.
Sää lauhtui, lumi suli sohjoksi, joka jäätyi liukkaaksi, kun pakkanen taas laski. Kaaduin perseelleni jalkakäytävälle. 50 euroa poliklinikkamaksua, mutta onneksi mitään ei ollut poikki. Sääennustus lupasi lisää lunta.

Joulukuun 15.
Yhä kylmää. Myin vaimon auton ja ostin maasturin, jotta hän pääsisi töihin. Auto liukui kuitenkin päin kaidetta ja oikea etukulma meni aika pahasti kasaan. Viime yönä satoi reilut 15 cm lunta. Molemmat autot ovat aivan suolassa ja kurassa. Tiedossa lumitöitä tänään. Se perkeleen aura ajoi meidän ohitse kaksi kertaa.

Joulukuun 16.
talvikuva310 astetta pakkasta. Lisää tuota perhanan lunta. Pihalla ei ole yhtään puuta tai pensasta, joka ei olisi vahingoittunut. Sähköt oli poikki melkein koko yön. Yritin pitää talon lämpiminä kynttilöillä ja bensiinilämmittimellä, joka tosin roiskaisi hiukan yli, syttyi tuleen ja oli polttaa koko talon. Sain onneksi matolla tukahdutettua liekit, mutta sain toisen asteen palovammoja käsiini ja silmä ripset ja kulmakarvat paloivat. Auto karkasi käsistä matkalla poliklinikalle ja hajosi lunastuskuntoon.

Joulukuun 17.
Tuota vittuperkeleen valkoista paskaa tulee koko ajan. Kaikki perkeleen vaatteet pitää olla päällä, jos haluaa käydä postilaatikolla. Jos saan käsiini sen kusipään, joka ajaa tuota aura-autoa, niin revin siltä sydämen rinnasta. Se on varmaan kulman takana kytiksessä ja odottaa kunnes saan jalkakäytävän puhtaaksi! Sähköt yhä poissa. Vesijohto jäätyi ja näyttää siltä, ettei katto kestä lumen painoa.

talvikuva4Joulukuun 18.
Saatana, 12 perkeleen senttiä uutta vitun lunta ja vitun räntää ja vitun jäätä, ja herra yksin tietää mitä paskaa sitä taivaasta viime yönä tuli. Yritin osua aura-auton kuljettajaa jäähakulla, mutta se pääsi pakoon. Vaimo jätti minut. Auto ei lähde käyntiin. Luulen, että minusta on tulossa lumisokea. En pysty liikuttamaan varpaitani. En ole nähnyt aurinkoa viikkoihin. Ennusteissa luvataan lisää lunta. Viima tekee ilman purevaksi. Perkele, muutan Espanjaan. Vituttaa niin perkeleesti! Saatanan lumi ja koko talvi!
Kirjoitti Ilkka Eskola