Suomen yleisimmin käytetyn rikkakasvien torjuntaan käytetyn glyfosaatin hyväksyminen on saanut jatkoaikaa EU-alueella, vaikka Maailman Terveysjärjestön alainen syöpäjärjestö on luokitellut glyfosaatin todennäköisesti syöpää aiheuttavaksi.
Glyfosaatin jäämiä on havaittu vedessä, maaperässä, elintarvikkeissa ja juomissa sekä ihmiskehossa, on myös epäilyksiä siitä, että glyfosaatti vaikuttaisi syöpää aiheuttavien aineosien lisäksi ihmisen hormonitoimintaan. Hormonaalisille haitta-aineille on ominaista se, että ne vaikuttavat erityisesti kehitysvaiheessa olevaan elimistöön. Sikiöt ja murrosikäiset nuoret ovat suurimmassa altistumisvaarassa haitta-aineiden vaikutuksille. Haitta-aineet voivat vaikuttaa erittäin pieninäkin annoksina, minkä vuoksi niiden riskitekijöitä on ollut vaikeampi löytää suurten altistusmäärien kokeissa. Ominaislaatuista hormonaalisille haitta-aineille on myös se, että niiden vaikutukset voivat ulottua useiden sukupolvien yli ja ne voivat olla dramaattisimpia altistuneiden lastenlasten kohdalla. Ennen 1970-lukua DES-yhdisteelle altistuneiden henkilöiden jälkeläisissä löydetään yhä kemikaalin aiheuttamia haittoja.
Lisäksi Roundupina tunnetun glyfosaatin epäillään olevan mehiläisten joukkokuolemien aiheuttaja. Euroopan parlamentti on esittänyt monia rajoituksia glyfosaatin käyttöön: sitä ei saisi käyttää muun muassa pihoilla, kotipuutarhoissa eikä leikkikentillä.
Ruotsi ja Hollanti ovat vastustaneet glyfosaatin käytön jatkamista.
Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus luokitteli glyfosaatin maaliskuussa 2015 ”todennäköisesti ihmiselle syöpävaaralliseksi”, mutta Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) totesi, että glyfosaatti ei todennäköisesti ole ihmiselle syöpävaarallinen.
Komissio päätti 29.6. antaa glyfosaatille jatkoaikaa 31.12.2017 asti. Nykyinen glyfosaatin hyväksyminen olisi päättynyt 30.6.2016. Päätös aineen käytöstä kasvinsuojelutehoaineena pitää kuitenkin tehdä ennen 31.12.2017. Todennäköisesti asia tulee EU:ssa käsittelyyn seuraavan kerran ensi keväänä.
”Poliittinen peli on valitettavasti ajanut tässä tapauksessa riskinarvioinnin yli ja saanut suhteettomat mittasuhteet, jotka ovat vaikuttaneet jäsenvaltioiden äänestyskäyttäytymiseen”, sanoo ryhmäpäällikkö Kaija Kallio-Mannila Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta (Tukes). Tukesin tekemät päätökset perustuvat nimenomaan tehoaineiden riskien arviointiin sekä sen perusteella valmisteille annettaviin riskinhallintatoimenpiteisiin.
Jutun lähetti Ilkka Eskola